Reilusti yli miljoona suomalaista on viimeisten 150 vuoden aikana jättänyt kotikonnut ja laittautunut siirtolaisiksi, useimmat työn perässä ja osattomuuden ajamina Pohjois-Amerikkaan tai Ruotsiin.
Siirtolaisuusinstituutin johtajan Ismo Söderlingin mukaan Suomesta on lähdetty hyvin paljon myös pakolaiksi. Hän muistuttaa A. E. Nordenskiöldistä, Koillisväylän purjehtijasta, joka joutui vuonna 1857 maanpakoon kriittisten Venäjän-näkemystensä vuoksi.
"Omalla tavallaan pakolaisia olivat myös nämä sotalapset, joita lähetettiin toisen maailmansodan aikana Ruotsiin 70 000. Heidät lähetettiin sotaa pakoon vähän samaan tyyliin kuin somalilapsia lähetetään maailmalle nykyään", Söderling vertaa.
15 000 lasta jäi 1940-luvulla palaamatta, kun heidät adoptoitiin Ruotsiin uusiin koteihinsa.
Ruotsi veti jälleen 1960-luvun lopulla ja 70-luvun alussa maahanmuuttajia.
Kaikkiaan 500 000 suomalaisen lasketaan päätyneen paikkaamaan Ruotsin työvoimapulaa. Suuret ikäluokat pääsivät 1960-luvulla työikään, mutta kotimaa ei pystynyt tarjoamaan kaikille työ- tai opiskelupaikkoja.
Parempien elinolojen perässä kulkemista oli suuri muuttoaalto Pohjois-Amerikkaan.
Yli 300 000 suomalaista matkasi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Se merkitsi yli kymmentä prosenttia kansasta. Pohjanmaa oli keskeinen lähtöalue.
Lue lisää siirtolaisista maanantain Kalevasta!