Helsingissä toimiva Kidutettujen kuntoutuskeskus sekä Pakolaisneuvonta ry arvostelevat Suomen pakolaispolitiikkaa yksisilmäisestä turvapaikkamenettelystä, koska niiden mukaan iso osa kidutetuista passitetaan takaisin.
Jokin aika sitten voimaan astuneessa nopeutetussa käsittelyssä piilee asiantuntijoiden mukaan riski jättää kidutus kokonaan huomiotta.
Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Kristina Stenman huomauttaa tiistaina YK:n kidutuksen vastaisena päivänä, että nykyisessä viranomaismenettelyssä on menty edellisestä laista suoraan taaksepäin.
"Ulkomaalaisvirastolla on oikeus tehdä päätös hakijan lähettämisestä takaisin tulomaahan ilman tuomioistuimen vahvistusta viikko maahantulon jälkeen. Riski on siinä, ettei jokaiseen hakemukseen ehditä tutustua riittävästi. Virheitä voi tapahtua", Stenman kritisoi.
Stenmanin mukaan Suomessa on myös suoranaisesti rikottu YK:n kidutuksen vastaista yleissopimusta ja sen kolmatta artiklaa, joka kieltää turvapaikan hakijan lähettämisen maahan, jossa kidutus on tapahtunut.
"Todistettavasti kerran näin on käynyt ja hakijan kotimaasta saatujen tietojen mukaan Suomesta on lähetetty suojaa tarvitsevia pakolaisia takaisin vaarallisiin olosuhteisiin useamminkin", hän toteaa. Kidutetuista iso osa lähtee paluumatkalle Turvapaikanhakijoista vain yhdeksän henkilöä sai viime vuonna myönteisen turvapaikkapäätöksen. Moniko heistä oli kidutettu – siitä ei ole tietoa.
Suomesta palautetaan kidutettuja turvapaikanhakijoita kuitenkin takaisin kotimaahansa tilastoituja tapauksia enemmän, ainakin, jos kuntoutuskeskuksen johtajaa, psykiatri Asko Rautaa on uskominen.
Raudan arvion mukaan yli kolmesta ja puolestatuhannesta vuosittaisesta turvapaikan tai oleskeluluvan hakijasta 20 prosenttia on kidutettu ja Suomessa heitä on tälläkin hetkellä satoja.
"On siis syytä olettaa, että kaikki kidutetut eivät saa maastamme heille YK:n sopimuksen mukaista turvapaikkaa", Rauta arvioi. Raudan mukaan Suomessa isoimmat ongelmat viranomaismenettelyssä liittyvät liian nopeaan ja toisaalta liian hitaaseen käsittelyprosessiin.
"Nopeutettu menettely voi vaarantaa hakijan oikeusturvan Suomessa ja liian hidas, jopa vuosia kestävä käsittely lisätä hänen henkisiä tuskiaan. Onkin sanottu, että venytetty epätietoisuus tulevasta on kidutetulle kidutuksen jatke", Rauta summaa. Kidutetun kertomusta ei hevillä uskota Rauta ja Stenman ovat molemmat nähneet läheltä viranomaistyöskentelyä turvapaikka-asioissa. Vaikka eri sektoreiden kokemus ei vieläkään kohtaa toisiaan, ainakin ulkomaalaisvirastossa on löytynyt halua kuunnella myös pakolaisia auttavia osapuolia.
"Silti pakolaisen kidutuskertomuksia ei helpolla uskota. Kaikilla kidutetuilla ei ole fyysisiä jälkiä ruumiissaan eikä edes Suomesta saatu lääkärintodistus aina vakuuta", Rauta mainitsee.