Suomalaisten pako työelämästä jatkui Tilastokeskuksen mukaan maaliskuussa. Työikäisestä väestöstä työvoiman ulkopuolella on peräti 38 000 henkeä enemmän kuin viime vuoden maaliskuussa. Kasvua kertyi 2,9 prosenttia.
Työllisten määrä väheni 13 000 hengellä, mikä pudotti työllisyysastetta 0,5 prosenttiyksikköä 65,8 prosenttiin. Samaan aikaan myös työttömien määrä väheni 15 000 hengellä, mikä alensi työttömyysastetta 0,4 prosenttiyksikköä 9,5 prosenttiin. Lisäksi työikäisen 16-64 -vuotiaan väestön määrä kasvoi 10 000 hengellä.
Tilastokeskuksen tiistaina julkaisemien lukujen mukaan työttömiä oli maaliskuussa 242 000 ja työllisiä 2,314 miljoonaa. Työvoimaan kuulumattomia oli 1,376 miljoonaa.
Tilastokeskuksen ohella myös työministeriö julkaisi tiistaina omat työttömyyslukunsa. Työministeriön mukaan työvoimatoimistoissa oli maaliskuun lopussa 288 600 työtöntä työnhakijaa, mikä oli 500 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lomautettujen määrä kasvoi 700:lla, mutta lyhennettyä työviikkoa tekevien määrä supistui sadalla.
Työministeriön keräämät luvut perustuvat työvoimatoimistojen ilmoittamiin todellisiin lukuihin, ja ne poikkeavat Tilastokeskuksen samaan aikaan otantamenetelmällä tekemän työvoimatutkimuksen arvioluvuista. Tilastokeskuksen menetelmä sisältää myös satunnaisvaihtelua, mutta se on noudattaa YK:n ja EU:n suosituksia ja on siten kansainvälisesti vertailukelpoinen.
Hallituksen tavoite entistä kauempana
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedot lienevät kiusallisia hallitukselle, joka on asettanut kovan tavoitteen työllisyysasteen nostamiseksi 75 prosenttiin tällä vaalikaudella. Todellisen työllisyysasteen putoaminen alle 66 prosentin kertoo täysin toisenlaisesta suunnasta.
Kausitasoitettuna maaliskuun työllisyysaste oli 67,1 prosenttia.
Myös kokonaan työvoiman ulkopuolelle siirtyvien kasvu vie hallituksen tavoitetta yhä kauemmaksi. Heikossa taloustilanteessa ihmisiä siirtyy työvoiman piiristä mm. opiskelemaan tai ennenaikaisille eläkkeille, mikä pienentää työvoimaa. Ilmiö on ollut käynnissä jo jonkin aikaa.
Työttömyysasteen hidas lasku on laiha lohtu, etenkin kun Tilastokeskuksen mittaama 0,4 prosenttiyksikön kohentuminen mahtuu tutkimuksen virhemarginaaliin. Jos virhemarginaali otetaan huomioon, työttömyys ei välttämättä ole parantunut lainkaan, eikä Tilastokeskuksen ja työministeriön luvuissa työttömyyden muutoksista ole näin välttämättä ristiriitaa.
Sen sijaan Tilastokeskuksen mittaama työllisyysasteen heikkeneminen on todellista, sillä 0,5 prosenttiyksikön muutos ei mahdu virhemarginaaliin. Työllisyysastetta mitattaessa marginaali on selvästi pienempi työllisten suuresta määrästä johtuen.
Naisia entistä vähemmän töissä
Tilastokeskuksen mukaan naisten työllisyysaste putosi maaliskuussa peräti 1,9 prosenttiyksikköä 63,9 prosenttiin, kun miesten työllisyysaste nousi 0,9 prosenttiyksikköä 67,6 prosenttiin. Myös naisten työttömyysaste kasvoi hieman vastoin yleistä kehitystä.
Työministeriön lukujen mukaan työttömyys kasvoi maaliskuussa Uudellamaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Sen sijaan Kainuussa, Etelä-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Lapissa työttömien määrä väheni 5-7 prosenttia viime vuoden maaliskuuhun verrattuna.
Työttömyys kasvoi voimakkaimmin teollisuudessa, kun korkeimmin koulutetut työllistyivät entistä helpommin.