Oulu Miten tähän tynnyriin pääsee sisälle?
Aidan takana killuu täysinäisiä mehiläiskennoja, mutta äkäiset pistiäiset eivät päästä pitkähameista avatar-hahmoa keräämään niitä vanginvartijan lahjomiseksi. Mehiläiset pistävät, auts!
Olisi näpsäytettävä itsensä tynnyrin sisään ja pelikaverin pitäisi ohjata sokkoutunut kulkija Nalle Puhinkin herkkujen luo.
Nyt on tosi kysymyksessä. Neljän hengen testiryhmämme on muinaissuomalaisen heimon vankina puisessa linnakkeessa. Suurin osa heimosta on vetäytynyt kirkkoon jumalanpalvelukseen, mutta muutama murahteleva heimoveli on jätetty meitä vartioimaan. Verivihaa ei ole ilmassa. Silti meidän pitäisi nopeasti suorittaa neljä tehtävää ja paeta lopuksi tummia pilviä kuljettavan taivaan halki kuumailmapallolla.
Tynnyrin säleiden lävitse näkyy vain vähän nurmikkoa eikä kahden käden näppäintoimintojen hahmottaminen ole huipussaan. Auts!
eScape on pelin avaus
Pelin nimi on eScape. Sen on suunnitellut ja toteuttanut Oulun yliopiston pelitutkimusyksikkö LudoCraft.
Testiryhmämme on mukana Suomen Akatemian tutkimushankkeessa, jossa selvitetään verkkovuorovaikutusta ja yhteisöllistä oppimista virtuaalimaailmassa. Oulun yliopistosta projektiin osallistuvat tietojenkäsittelytieteiden laitos ja kasvatustieteellisen tiedekunnan koulutusteknologian tutkimusyksikkö.
"Tämä oli meiltä pelin avaus. Olemme jo vuosikausia puhuneet yhteistyöstä koulutusteknologian tutkimusyksikön professorin Sanna Järvelän kanssa. Halusimme tehdä yhteistyötä ja kumpikin oppia toiselta tontilta", kertoo LudoCraft-ryhmän johtaja ja tuottaja, pelitutkija Tony Manninen.
Kaikkiaan testattavia ja haastateltavia on 24: kuusi neljän hengen ryhmää mahdollisimman vähän tietokonepelien ääressä jakkaraa kuluttaneita miehiä ja naisia.
"Valitsimme nollakohderyhmän, koska haluamme osoittaa, etteivät pelit ole vain vannoutuneiden pelifriikkien tonttia vaan periaatteessa myös suuremmalle yleisölle. Kuka tahansa, joka pystyy käyttämään tietokonetta, pystyy kyllä pelaamaan pelejä, jos pelit on tehty sillä tavalla", vakuuttaa Manninen.
Tuppeen ja linnaan
Sama tiimi on aiemmin kehittänyt virtuaalisen tuppipelin ja Oulun linnaan vuonna 1651 sijoittuvan tietokoneroolipelin eli Oulun linna V-larpin.
"Jo tuppipeliä kehittäessämme ajattelimme, miksi peleissä aina pitäisi ammentaa muista maista tulevaa kulttuuriperimää. Meillä on sitä itselläkin pilvin pimein, kun vaan osaisimme katsoa takapihalle."
Tuppipeliin otettiin mukaan tukkilaisromantiikkaa. Pelin tekijät lukivat Kalle Päätaloa ja tukkikämppätutkimuksia.
"Oulun linna V-larp oli iso menestys jo pelkkänä konseptina. Semmoisetkin ihmiset, jotka eivät muuten olisi pelien suuntaan vilkaisseetkaan, innostuivat linnasta. He huomasivat, että pelisisällöillä voi olla myös kulttuurihistoriallista merkittävyyttä. Pelisuunnittelullisestihan on aivan sama, missä kulisseissa pelataan, kunhan teema, jännite ja toiminnallisuus ovat sopivia", kertoo Tony Manninen. "Eikä peleissä ole pakko pysyä ihan faktatiedon pohjalla."
Oulun linnan piti olla mukana myös eScapessa, mutta linnaa ei saatu teknisesti restauroitua siihen malliin, että se olisi toiminut pelissä kunnolla. Siksi se korvattiin mielikuvituslinnakkeella.
Oulun linna on tällä hetkellä naftaliinissa. Sitä ei saatu Pohjois-Pohjanmaan museoon kokeiltavaksi. Nyt pohditaan, voisiko Oulun linna V-larpia hyödyntää Oulun kaupungin 400-vuotisjuhlavuonna.
Julinin kuumailmapallot
Unreal Tournament -pelimoottorin päällä pyörivässä eScapessa on vähän Lapin eksotiikkaa: revontulet ja samaanirumpu. Yksi tehtävistä on ampua erivärisillä ilotulitusraketeilla taivaalle kuvio nimeltä Iki-Turso.
"Emme välttämättä pitäydy historiallisesti oikealla polulla. Otamme palasia sieltä täältä, ensin mitä Pohjolasta ja muinaistarustosta löytyy, ennen kuin lainaamme tai varastamme muista kulttuureista", toteaa Tony Manninen.
"Meillä on se filosofia, että yritämme tehdä asiat eri tavalla kuin peliteollisuus, koska emme ole markkinavoimien armoilla. Kun teemme tutkimuksellisia pelejä, voimme tehdä oikeastaan ihan mitä haluamme."
1600-luvun loppupuolelle ajoittuvan eScapen saarilinnoituksen ympärillä on korpea, suota ja petoja. Kaikki liikenne hoidetaan lehmännahkaisilla kuumailmapalloilla.
"Suunnittelimme kuumailmapallomatkailun peliimme tietämättä mitään oululaisesta apteekkari Julinista. Vasta alkusyksystä kuulimme hänen kuumailmapalloharrastuksestaan Oulun kulttuuri- ja paikallishistorian tuntijalta Markus H. Korhoselta. Julin harrasti kuumailmapalloja 1784 vuosi ranskalaisten Montgolfier-veljesten ja sata vuotta eScapen jälkeen. Mutta meille se oli ihan riittävä."
Air Buccaneers finaalissa
LudoCraftin suunnittelema ja toteuttama peli Air Buccaneers on mukana kansainvälisessä peliohjelmointikilpailussa. Air Buccaneers on eScapen rinnakkaistuotanto.
"Olemme päässeet finaaliin, viidentoista parhaan joukkoon Beta 2.1-versiolla. Uskon, että yllämme palkintosijoille", paljastaa Tony Manninen.
Kolmivaiheisen Make Something Unreal -kisan viimeinen vaihe on helmikuussa. Kilpailun pääorganisaattorit ovat kansainvälinen pelijulkaisija Epic ja näytönohjaimia tietokoneisiin valmistava NVIDIA. Sisälle on jätetty satoja töitä.
"Air Buccaneersissa kaksi heimoa - desantit ja buccaneerit - ottaa yhteen kuumailmapallojen kanssa. Jokaisessa pallossa on tykkilavetit ja ruutikanuunat. Peli on niin kuin purjelaiva-aikakauden meritaistelua ilmassa."
Pallojen nimet ovat suomalaisia kaloja ja lintuja: Ruutana, Ahven, Kuha, Lohi, Joutsen, Kotka...
"Tämä on kansainvälinen peli, mutta mukana on suomenkielisiä nimiä. Ne heitettiin ihan tarkoituksella, koska katsottiin, että me olemme syöneet angloamerikkalaista kulttuuria pienen ikämme, niin miksei me voitaisi syöttää puolestamme jotakin."
"Eikä kukaan kansainvälisen pelaajayhteisön pelaajista ole tuonut esille, ettei hän pystyisi pelaamaan Air Buccaneersia, koska ei ymmärrä mitä nimet tarkoittavat. Ne otetaan eksoottisina."
Air Buccaneersin pelimaailmaan voi käydä tutustumassa osoitteessa ludocraft.oulu.fi/airbuccaneers. Pelaaminen vaatii alkuperäisen Unreal Tournament 2003 -pelin.
Pelien ilosanoma
Pelitutkimusryhmä on kehittynyt, hakenut muotoaan ja paisunut pikku hiljaa neljän vuoden aikana. Yksikölle valittiin nimeksi LudoCraft, jolla sitä markkinoidaan yliopiston sisällä ja muulle maailmalle. Latinan kielen sana ludus-ludere tarkoittaa pelejä, pelaamista, leikkimistä.
"Toiset ovat puhuneet meistä pelimiehinä, toiset peliporukkana, jotkut hörhösakkina. Olemme tutkimusyksikön ja kaupallisen pelitalon sekoitus. Osaamista alkaa jo löytyä yhtä paljon kuin kaupallisista pelitaloista", määrittelee Manninen.
"Tutkimme pelejä laidasta laitaan. Missiona on julistaa pelien ilosanomaa kaikelle kansalle, ettei pelejä aina teilattaisi ennakkoasenteilla ja tietämättömyydellä. Perustutkimuksen ja teoreettisen tutkimuksen rinnalla ovat yhtä vahvana omat tuotannot. Emme pelkästään tutki toisten tekemiä pelejä vaan myös teemme niitä."