Melkein 40 prosenttia suomenruotsalaisista olisi valmis luopumaan kouluruotsista pakollisena aineena, kertoo Ylen ruotsinkielisten uutisten teetättämä mielipidemittaus.
46 prosenttia vastanneista kannatti niin sanottua pakkoruotsia ja 15 prosentilla vastaajista ei ollut kysymykseen kantaa.
Tulos oli RKP:n puoluejohdossa yllätys muille paitsi varapuheenjohtaja Nils Torvaldsille, joka ilmeisesti sattumalta kirjoitti aamun Hufvudstadsbladetissa olevansa valmis luopumaan pakollisesta ruotsista, jos vastineeksi taataan paremmat ruotsinkieliset palvelut maassa.
Torvaldsin mukaan pulma on siinä, että suomenkieliset opiskelevat ruotsia saamatta mitään vastineeksi, eikä opiskelu näy kehäkolmosen sisäpuolen sairaaloissa ja vanhainkodeissa ruotsinkielisenä palveluna.
Puheenjohtaja Stefan Wallin sekä RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ulla-Maj Wideroos tyrmäsivät hänen ajatuksensa välittömästi. Wallinin mielestä pakollisen ruotsin lopettaminen suomenkielisissä kouluissa johtaisi pakollisen suomen lopettamiseen ruotsinkielisissä kouluissa.
Mittaus antaa pohjaa vaatimuksille poistaa ruotsi pakollisista oppiaineista, kun samaa mieltä ovat myös kielivähemmistön edustajat, voisi kyselyn tuloksia äkkipäätään tulkita.
Mittauksessa on tosin yksi piirre, joka vie sen todistusarvon lähes tyystin. Kansalta kysyttiin: "Olisiko kielirauhan kannalta parempi, jos pakollisesta kouluruotsista luovuttaisiin, koska se herättää niin paljon aggressioita?"
Eihän tuollaiseen kysymykseen voi vastata kuin myöntävästi. Pakollisen ruotsin opetusta on voitava arvioida kriittisesti. Tehdyn kaltaiset tutkimukset eivät auta siinä työssä.