"Kuntia ei voi liittää pakolla yhteen", ilmoittaa yksiselitteisesti Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Pekka Nousiainen (kesk.).
Kuin Pietari hän kieltää kolme kertaa sen, että kunta- ja palvelurakennusuudistukseen voisi sisältyä kuntien pakkoliitos.
"Kuntaliitto ei kuntien etujärjestönä voi toimia jäsenistönsä tahdon vastaisesti ja teurastaa maasta 300 kuntaa."
"Suurimpana kuntapuolueena keskusta ei voi millään suostua sellaiseen, että sanoisi 300 kunnalle, ettei niillä ole elämisen oikeutta."
"Mikään mukaan puolue ei voi lopettaa maasta pakolla valtaosaa kunnista. Pitää lähteä siitä ajatuksesta, että hyväksymme sen kuntarakenteen, minkä kuntapäättäjät itse arvioivat hyväksi."
Nousiainen muistuttaa, että syksyn kuntamarkkinoilla kaikki puoluejohtajat Vasemmistoliiton Suvi-Anne Siimestä lukuun ottamatta ilmoittivat, että eivät kannata pakkoliitoksia.
"Lähden siitä realiteetista, että pakkoliitos on tässä uudistuksessa poissuljettu. On aika lopettaa perusteettomat pelottelut. Tilanne alkaa selkiintyä. Nyt pitää puhua oikeista asioista oikeilla nimillä", Pekka Nousiainen neuvoo. Hän lisää, että myös kunta- ja alueministeri Hannes Manninen on selvällä suomen kielellä ilmoittanut vastustavansa pakkoliitoksia.
Ei uusia elementtejä
"Kuntaliitolla on jatkuva keskustelumandaatti olemassa päättäjiin. Varkain meitä ei päästä yllättämään", Nousiainen toteaa.
Kuntien luottamusmiesten puolestapuhuja odottaakin rauhallisena tulevaa kunta- ja palveluremonttiesitystä. Hän myös uskoo, että uudistuksen lopputulos on hyvä.
Nousiainen kehuu kuntakenttää oma-aloitteisuudesta. "Ennätysmäärä yhteistyöhankkeita ja kuntaliitosselvityksiä on vireillä. Palvelujen järjestämishaaste on otettu vakavasti vastaan."
Poliittisesti Nousiainen pitää mahdottomana marssijärjestystä, jossa SDP veisi ja keskusta vikisisi. Sellaisia esteitä, joihin koko hanke kompastuisi, Nousiainen ei näe.
Ainoa vaara tulee hänen mukaansa siitä, että jo nyt suureen pakettiin niputettaisiin muita isoja ja kunnianhimoisia projekteja. Tällainen olisi SDP:n puheenjohtajan valtiovarainministeri Eero Heinäluoman sitkeästi kauppaama esitys veroremontista, jossa nykyistä suurempi osa ansiotulojen veropohjasta ohjattaisiin suoraan kunnille.
"Se ei tähän uudistukseen kuulu eikä sitä pidä siihen niputtaa", Pekka Nousiainen torjuu suorasukaisesti.
Puitelaista väljä
Kuntakenttää kuohuttaneet ja hämmentäneet keskustelut kuntamalleista on käyty. Maakunnat ovat juuri jättäneet lausuntonsa sisäministeriölle.
Kuntaliiton hallitukselta ei ensi torstain kokouksesta ole luvassa kannanottoa siitä, millainen tulevan puitelain pitää olla.
"Koska maakunnat vasta jättivät lausuntonsa, olisi epäkorrektia lähteä heti julkisuuteen kertomaan mitä seuraa. Maakuntien tahdonil-maukset pitää käsitellä vakavasti ja vasta sitten vetää johtopäätökset", Nousiainen sanoo.
Yhteenveto on luvassa tämän kuun lopussa.
Maakuntien julkisuuteen kertomista kannanotoista on Nousiaisen mukaan kyllä vedettävissä selkeä johtopäätös siitä, että mikään esillä olleista kolmesta mallista ei saavuttanut sellaisenaan kannatusta uudistusten pohjaksi.
Kuntaministeri Manninen lupaa ratkaisuksi kompromissina neljättä mallia. Hän kutsuu sitä mahdollistavaksi malliksi, mutta ei ole avannut sen sisältöä tarkemmin.
Nousiainen korostaa, että mikäli maakuntien tahtotila on se, että perinteiset kunnat jatkavat ja niillä on voimakas halu yhteistyöhön palvelujen järjestämisessä, hallituksesta tulevan puitelain pitää olla väljä.
"Lähtökohdan tulee olla se, että sananvalta säilyy kunnilla."
Väestöpohjatavoitetta ei asetettaisi, mutta laki velvoittaisi jokaisen kunnan laatimaan palvelujen järjestämissuunnitelman. "Siinä kunta ottaa samalla kanta vapaaehtoisten kuntaliitosten puolesta tai hylkää ne."
Kuntaliitoksen hylkäystie merkitsee yhteistyön tietä palvelujen järjestämisessä. Kunnalla on itsenäinen mahdollisuus esittää kenen kanssa se aikoo yhteistyötä tehdä ja kuinka yhteistyö organisoidaan, Nousiainen hahmottelee puitelakia. Siinä määritellään erikseen ne tehtävänalat, joissa vaaditaan nykyistä laajempaa väestöpohjaa.
"Jos näyttää, ettei yhteistyöalueita synny, valtioneuvosto voi puitelailla velvoittaa kunnat yhteistyöhön. Toisaalta se voi tarvittaessa vapauttaa jonkun kunnan kimpasta", Nousiainen jatkaa.
Hänen mukaansa puitelaissa pitää myös ottaa kantaa kuntien rahoitukseen, tehtäviin ja vastuisiin sekä säätää peruspalveluohjelma lakisääteiseksi.
Vääriä tulkintoja
Yksi syy kunta- ja palveluremontista syntyneeseen valtaisaan metakkaan on Nousiaisen mukaan se, että "joidenkin ryhmien sisällä on ollut intohimoja tehdä kuntarakenneuudistus eikä tarkastella asioita palvelulähtöisesti". Tällä hän viittaa SDP:n ja kokoomuksen suuntaan.
Nousiainen kiistää tiukasti, että Kuntaliitto itse olisi peruskuntakannanotossaan vilkuttanut vihreää valoa pakkoliitoksille ja että hän itse olisi sittemmin lipsunut tästä ja kääntänyt takkinsa.
Julkisuudessa jopa historialliseksi leimattu kannanotto on Nousiainen mukaan tulkittu ja ymmärretty väärin. "Siitä on vedetty itselle sopivia, mutta virheellisiä johtopäätöksiä. Lausuma ei faktisesti pitänyt sisällään pakkoliitoksien hyväksymistä", Nousiainen selittää.
Hän täsmentää, että monet tulkitsivat väärin Kuntaliiton liputtavan pakkoliitoksille, kun liitto puolsi peruskuntamallia ja siihen pohjautuvaa peruspalvelupiirimallia. Lausumassa todettiin, että jos vapaaehtoisia 20 000 ihmisen väestöpohjaan nojaavia kuntaliitoksia ei synny, niin otetaan ratkaisuksi väliaikainen peruspalvelupiirimalli.
Nousiaisen mukaan Kuntaliitolla on selkeät periaatteet: ei pakkoliitoksille. Kuntien vapaaehtoista yhdistymistä pitää tukea porkkanarahalla.
Eikä Kuntaliiton hallituksen puheenjohtajakaan voi lipsua sellaisesta, mitä ei ole koskaan ollut, Nousiainen lisää.