Kemijärvellä on huudettu viime kuukaudet valtiota apuun, mutta naapurikunnassa Pelkosenniemellä pidettäisiin valtio mieluiten kaukana. Toki kyse on eri asioista. Kemijärvellä halutaan pelastaa sellutehdas, Pelkosenniemellä halutaan estää hallituksen ajama kuntaliitos.
Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi on ottanut käyttöön poikkeuksellisen keinon: pakkoselvityksen, joka tähtää Pelkosenniemen ja Kemijärven pakkoliitokseen. Tähän päädyttiin, kun kunnanvaltuusto joulukuussa tyrmäsi kriisikuntien arviointiryhmän esityksen Pelkosenniemen liittämisestä Kemijärveen.
Kielteinen kanta oli mennyt nipin napin läpi kunnanhallituksessa, sitten valtuuston päästöstä säesti kiistely kokoustekniikasta. Mutta vaikka asiasta ei silloin päästy äänestämään, valtuuston enemmistö olisi nähtävästi joka tapauksessa tyrmännyt liitoksen.
Pelkosenniemen itsenäisyyspäätös joulukuun alussa kesti vain tammikuun puoliväliin ennen valtion vastaiskua. Kunnan näkymät itsenäisenä ovat niin heikot, että Kiviniemi on valmis pakkoliitokseen, joka vaatisi lainmuutoksen ja valtioneuvoston päätöksen.
Paikallisdemokratian ja kuntien itsehallinnon kannalta pakkotoimet eivät kuulosta hyvältä. Mutta hyvältä ei kuulosta sekään, jos kunnan päättäjiltä puuttuu todellisuudentaju. Itsenäisyyspäätös olisi vakuuttavampi ilman kokousteknistä sotkua. Pienen kunnan sisällä rivit ovat sekaisin, eivätkä pakkotoimet tunnelmia kohota.
Selvitysmies Pekka Myllyniemi esittänee ennen pitää uudelleen yhdistymistä. Se kirpaisee, mutta on lopulta pienin riesa ja takaa kestävimmän lopputuloksen.