Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) uskoo tuoreen kuntauudistuksen kannustavan kuntia vapaaehtoisiin liitoksiin. Hän arvelee kuntien määrän vähenevän 50-100 kunnalla kahden kunnallisvaalikauden aikana.
Vanhanen arvioi, että vapaaehtoisia kuntaliitoksiakin isompi muutos nähdään siinä, miten kunnat lisäävät keskinäistä yhteistyötään ja ryhtyvät tuottamaan palveluja yhdessä.
Vuonna 2009 häämöttävä mahdollisuus erittäin suurissa talousvaikeuksissa olevien kuntien pakkoliitoksiin koskee vain pientä joukkoa, ehkä neljää tai viittä kuntaa, arvelee Vanhanen.
Samoin uskoo valtiosihteeri Pertti Rauhio valtiovarainministeriöstä. Hänen mielestä uudistuksen tarkoituksena on kannustaa kuntia vapaaehtoisesti tekemään toimenpiteitä taloutensa kunnostamiseksi.
"Vapaaehtoisuus on aina parempi vaihtoehto kuin pakko. Laki toteutuu tälläkin tavalla, vaikkei sitä tarvitsisi soveltaakaan," Rauhio muistuttaa.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen mukaan tärkeää uudistuksessa on se, että saadaan pelisäännöt selviksi. Alijäämä on pyrittävä kattamaan suunnittelukauden eli neljän vuoden aikana. Jos siihen ei kunnassa pystytä, tehdään kunnassa yksityiskohtainen tervehdyttämissuunnitelma.
Vaikea avioitua, kun morsian puuttuu
Kuntaliitosta ei pakkoliitoksiin edelleenkään löydy tukea. Taloudellisesti todella huonossa kunnossa olevia kuntia valitettavasti löytyy jokaisesta maakunnasta. Kietäväisen mukaan joukossa voi olla jopa sellaisia kuntia, joille ei halukasta kuntaliitoskumppania edes löydy.
Rantsilan kunnanjohtajalla Aimo Lehmikankaalla ei mitään kuntaliitosta vastaan, mutta vaikeahan se on mennä avioon, kun sulhanen tai morsian on hukassa.
Lähin sopiva kumppani löytyisi Oulusta. Kuntaliitos lähikuntien kanssa ei toisi kuntatalouteen oleellisia muutoksia, vaikka siitä maksettaisiin tukeakin enemmän.
Talous ei paranisi, vaikka kaikki Siikalatvan pientä kuntaa laitettaisiin yhteen. Ainoa tapa, jolla käytännössä voidaan menoja leikata, on palvelujen keskittäminen yhteen kuntaan. Se tarkoittaa sitä, että neljästä muusta kunnasta väki hiljalleen vähenee.
Peruslähtökohtana pitäisi olla palvelujen säilyttäminen kunnissa. "Me emme hoida koneita tai laitteita, vaan ihmisiä."
Julkista listaa kunnista ei ole
Julkisuudessa on paljon myös puhuttu listasta, jossa olisi 12 tai 13 kuntaa, joilla on taloudellisesti suuria vaikeuksia.
Kehityspäällikkö Oiva Myllyntaus Kuntaliiton kuntatalouden yksiköstä ja neuvotteleva virkamies Rainer Alanen sisäasiainministeriön kuntayksiköstä arvelevat listan tarkoittavan niitä neuvotteluun kutsuttuja kuntia, joilla oli useammalta vuodelta alijäämää ja jotka olivat saaneet harkinnanvaraista avustusta usein vuosina peräkkäin.
Julkista listaa Myllyntauksen ja Alasen mukaan ei ole, mutta kutsuttujen joukossa löytyy Rantsilan kunnan lisäksi kuntia Lapin läänistä. Alanen korostaa, että pykälässä tarkoitetut toimenpiteet ovat ajankohtaisia vasta sitten, kun käytettävissä on kuluvan ja ensi vuoden tilinpäätöstiedot.
Neuvotteleva virkamies Arto Koski sisäasiainministeriön kuntakehitysyksiköstä muistuttaa, että kriteerejä mahdollisten eritystoimien käynnistämiseksi ei vielä ole edes määritelty.