Vähemmän uusia ajoneuvoja, niukemmin muitakin investointeja, toivottua vähemmän vakinaisia palomiehiä, ehkä jopa paloasemia kiinni.
Siinä nuotit, joihin 18 kunnan alueella toimiva Jokilaaksojen pelastuslaitos virittää orkesteriaan.
Tarina on tuttu: kun kuntatalous sukeltaa, on pelastuslaitoksellekin jaossa niukkuutta. Jokilaaksojen pelastuslaitos ei pelkästään hillitse kulujensa kasvua, vaan jopa pienentää menojaan. Tai pienentäisi, jos alue ja kustannukset eivät kasvaisi ensi vuonna Kalajokeen liittyvän Himangan verran.
Kansalaista saattaa arveluttaa, vieläkö pelastajat pystyvät hoitamaan lakisääteiset työnsä, kun rahat ovat tiukassa.
"Me teemme kaikkemme, että talouden reunaehdot eivät vaikuttaisi turvallisuuteen", vs. pelastusjohtaja Jarmo Haapanen sanoo.
Mutta vaikuttavatko ne?
"Ei niiden pitäisi vaikuttaa, mutta tiettyjä hankaluuksia tulee. Kalustohankintoja ja ajoneuvoinvestointeja joudutaan jaksottamaan uudella tavalla. Esimerkiksi Haapavedelle piti tulla vuonna 2010 uusi sammutusauto, mutta nyt se hankitaan vasta vuotta myöhemmin."
Tunteet lämpenivät, kun Jokilaaksojen pelastuslaitoksen vuosien 2010-2013 palvelutasopäätöstä tehtiin. Merijärven, Siikajoen ja Raution paloasemat ovat joutuneet tiukkaan syyniin. Asemien sulkemiset ovat mahdollisia.
"En puhuisi vielä lopettamisista, mutta haluamme nyt saada faktatietoa, millä edellytyksillä näitä paloasemia voidaan pitää yllä. Meidän kannaltamme tärkein kriteeri on, että hälytystilanteissa niistä lähtee yksikkö sataprosenttisella varmuudella liikkeelle", Haapanen linjaa.
Haapasen mukaan on ollut tilanteita, joissa yksikkö ei ole lähtenyt liikkeelle, vaan se on lähetetty toiselta paloasemalta. Pahimmillaan tällainen tapaus viivyttää pelastajien onnettomuuspaikalle saapumista.
Toinen kuuma peruna on ollut Ylivieska, jonka keskusta lasketaan ykkösriskialueeksi. Ykkösriskialueella ensimmäisen yksikön on oltava onnettomuuskohteessa alle kuudessa minuutissa. Ylivieskassa keskimääräinen saapumisaika on ollut 7 minuuttia 42 sekuntia.
Ylivieskaan on siksi kaavailtu vakinaista palokuntaa. Muista pelastuslaitoksen kunnista on tullut napinaa aiheutuvista lisäkustannuksista, ja nyt asian käsittely on lykätty vuoteen 2011.
"Olemme antaneet meitä valvovalle taholle viestin, että haluamme noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä ja toimintaohjetta. Nyt olemme tulkinneet lääninhallituksen kanssa käymiemme keskustelujen perusteella, että meiltä ei vielä edellytetä Ylivieskaan vakinaista palokuntaa. Asiaa käsitellään, kun uusi pelastuslaki ja -asetus valmistuvat aikataulun mukaan vuonna 2011", Haapanen kertoo.