Olisipa kaikki vapaaehtoista. Kunpa ei tarvitsisi kuin elää ja kuolla. Mutta kun ei, ruotsi on pakollinen.
Suomalaisia koululaisia harmittaa. Matematiikka, fysiikka, biologia, välitunti, liikunta, kouluruokailu ja englanti ovat vapaaehtoisia. Koko elämä on valittavissa paitsi se pakkoruotsi.
Ruotsi on hauska kieli. On kiva heitellä kavereille, että jaadejuudejaa. Heitä naurattaa naurattajan nokkela hoksautus, jonka koululaiset keksivät joskus 1970-luvulla.
Mutta oletteko kuulleet tätä: kun suomenkielinen sanoo lähtevänsä pilkille pilkkivapansa kanssa, Ruotsissa asuva ruotsinkielinen sanoo: "jag går ut och pimplar med min pimpel". Suomenruotsalainen tokaisee tietysti vain tylsästi: "jag går ut och pilkar med min pilk".
Koululaiset marisevat mielellään siitäkin, että heille opetetaan suomenruotsia eikä riikinruotsia. Heillä on ollut vaikkua korvissa oppitunnilla, sillä on olemassa vain yksi ruotsin kieli.
Norjassa on kaksi kirjakieltä, mutta ruotsin kirjakieli on sama Ruotsissa ja Suomessa. Eroja on puhutussa kielessä. Vastaavasti Ruotsissa joku ruotsalaislapsi voisi valittaa, että koulussa opetetaan raumaa eikä oikeaa suomea.
Ruotsi kuulostaa hauskalta, mutta onneksi kieli ei ole kehittynyt meitä suomenkielisiä varten. Ruotsi ei ole edes sukua suomelle, mutta sen vaikutus on ollut suunnaton ja on yhä.
Nimitän meitä suomenkielisiksi enkä suomalaisiksi. Suomalaiset puhuvat paljon muutakin kuin suomea äidinkielenään. Suomessa on puhuttu ruotsia miltei yhtä kauan kuin suomeakin. Saamea täällä on puhuttu vielä pidempään.
Tulokkaita me olemme kaikki tässä maassa.
Suomen kieli muuttuu muiden kielten vaikutuksesta. Englannin vaikutuksesta taputus muuttuu isoksi kädeksi, niin sanottu onkin niin kutsuttu ja pitkä aikaväli on pitkä juoksu.
Eniten suomea on muokannut ruotsi. Maamme-laulukin on käännös Runebergin runosta Vårt land. Kielinikkari Elias Lönnrot muokkasi ruotsin sanoista suomenkielisiä versioita ihan työkseen.
1800-luvulla suomen kielessä ei ollut esimerkiksi vastinetta koululle. Lönnrot kehitti sanan ruotsin sanasta ´en skola´.
Vain jokunen harva sana on eksynyt suomesta ruotsin kieleen. Suomenruotsalaisten puhekieli vilisee suomen lainoja, mutta myös ruotsin kirjakielen ´pojke´ ja ´kängor´ tulevat suomen sanoista poika ja kengät.
Pienempi kielialue saa kuitenkin enemmän vaikutteita isosta.
Jotta pieni kieli, suomi, säilyisi ennallaan, puhujien on hyvä tunnistaa suurten kielten
lainat. Eniten suomeen vaikuttavien ja vaikuttaneiden kielten opiskelu hyödyttää myös suomen kehitystä. Nämä kielet ovat ruotsi, englanti ja venäjä.
Jos puhuja tunnistaa, että uusi muotisana ei olekaan suomea, hän voi olla käyttämättä sitä. Ainakin hänellä on mahdollisuus tehdä tietoinen valinta, kiitos kieliopintojen.
Suomi voitaisiin jakaa opetuksen kielialueisiin. Itärajalla pitäisi lukea pakkovenäjää, Lapissa pakkosaamea ja muualla vain pakkoruotsia ja pakkoenglantia.
Kieliä ja muita oppiaineita on pakko opiskella, hyvät lapset ja nuoret. Pakko on teille vielä parempi kuin valinnanvapaus.
Suomen kielen ja kulttuurin ymmärtäminen edellyttää myös muiden kielten tuntemusta.