Helsinki – No, se oli yks peli. Tappiot kuuluu asiaan, otetaan opiksi.
Siinä tyhjentävä analyysi Suomen jääkiekkomaajoukkueen romahduksesta perjantai-iltana MM-kotikaukalossa Kanadaa vastaan, puolustaja Janne Niskalan sanoin.
– Puolustusta pitää parantaa, tulee samalta mieheltä reseptiä sunnuntaille toista vastaavalla tavalla vyöryvää vastustajaa eli Yhdysvaltoja vastaan.
Suomen puolustus ei ole kisojen viidessä ottelussaan antautunut kuin kahdeksan kertaa, mutta Kanadan tylyt viisi maalia vajaassa kahdessa erässä kertoivat jotain. Monen mielestä sitä, että suomalaispakisto on liian ”pehmeä”. Ainakin rapakon takaa tulevia vastaan.
– Eihän meillä fyysisin pakisto ole. Enempi kiekollisia osaajia, pelinavaamisessa on se vahvuus, ja siitä lähdetään, Niskala miettii naurahdettuaan arviolle pehmeydestä.
– Jenkit ovat isokokoisempia, mutta myös vaikeuksissa tuota meidän vahvuutta vastaan. Siihen on iskettävä. Vahvuuksien kautta.
Niskala tuntee sekä ”kiekollisen” että ”fyysisen” puolustuspelaamisen hyvin. Pohjois-Amerikan kaukaloissa muutama vuosi sitten piipahtanut pakki on viettänyt kaksi viime kautta siinä erityisessä ”taitoliigassa”, itänaapurimme KHL:ssä.
– Onhan niissä iso ero. Venäjällä mennään vauhdikkaasti, yksilötaidoilla. Ei niin fyysistä kuin Pohjois-Amerikassa, jossa meno on yksinkertaisempaa. No, molemmista tykkään yhtä lailla.
Jos on Niskalalla vahvuutena offensiivi defensiivin sijaan, samaa voi sanoa myös Anssi Salmelasta. Ilmankos miehet pelaavatkin yhdessä, ja myös Suomen toisena ylivoimapakkiparina. Ja kuten kaverusten kuuluu, toista muistetaan kehua.
– Ollaan pyritty parantamaan Mallun (Salmelan lempinimi) kanssa koko ajan. Mallu on meistä ehkä se fyysisempi, mutta myös hyvä kiekon kanssa ja omaa hyvän laukauksen, Niskala arvioi pariaan.
– Pelurin (Niskalan lempinimi) kanssa on hyvä pelata. Aina pystyy tietenkin parantamaan, vaikka aikaa se voi ottaa. Kun emme hirveästi ole yhdessä pelanneet, miettii puolestaan Mallu kaveristaan.
– Ei aleta liikaa heittelemään kiekkoa, vaan yritetään pelata sitä omaa peliä, Salmela jatkaa vielä vahvistaen kaksikon vahvuuden kiekon liikuttajina.
Kehuja nyt on aina helppo jakaa, sehän tiedetään. Vaan ehtiikö pelin aikana huomautella toisen vaikeuksista, jos sellaista selkeästi näkee?
– No, jäällä ei kyllä aina kuule. Mutta vaihdossa sitten ehtii, jos on jotain sanottavaa jostakin asiasta, Niskala valottaa kommunikaatiota.
Joko sanottavaa on kisoissa neljän voiton ja yhden karvaan tappion jälkeen sanottu toiselle voimasanojen ryydittämänä?
– Ei toistaiseksi, Peluri kertoo ja virnistää.
No hyvä. Ja toivottavasti vielä pyhä- ja äitienpäivänäkin moiselta vältytään eli jenkit eivät avaa suomalaisten kirosanallista arkkua.