Muuntogeenisiä ainesosia sisältävien elintarvikkeiden pakkausmerkintöjen vaatimukset tiukentuvat. Lainsäädäntö tuli voimaan EU:n alueella 18. huhtikuuta.
Tätä ennen unionin alueella on käytännössä toiminut muuntogeenisten tuotteiden tuontikielto runsaan vastustuksen vuoksi.
Nyt merkintä muuntogeenisen aineksen käytöstä elintarvikkeissa ja rehuissa on oltava, jos muuntogeenistä ainetta on yli 0,9 prosenttia. Merkintä on oltava, vaikkei muuntogeenistä ainesta voisi lopputuotteesta havaita. Velvollisuus koskee lainsäädännön voimaantulon jälkeen yrityksiin ostettuja raaka-aineita.
Unionin alueella on nyt hyväksytty vasta kaksi muuntogeenistä maataloustuotetta, yksi soija- ja yksi maissilajike. Muutamien tuotteiden osalta hyväksymisprosessi on kesken.
Vaikka tuotteita ei juurikaan ole vielä hyväksytty, on esimerkiksi soija varsin monikäyttöinen raaka-aine, jota löytyy vaikkapa eineslihapullista.
Muutoksen jälkeenkin muuntogeenisen aineksen käyttö elintarvikkeissa on luvanvaraista. Näitä ainesosia sisältäviä elintarvikkeita ruokakaupasta ei juuri löydä.
"Suomalaisen elintarviketeollisuuden raaka-aineostopolitiikka on nyt se, että me olemme hankkineet pelkästään perinteisistä soija- ja maissilajikkeista tehtyjä jatkojalosteita. Tiedossamme ei ole, että yksikään yritys olisi tietoisesti lähtenyt käyttämään raaka-aineita, joissa on muuntogeenisiä ainesosia siten, että se johtaisi merkintöihin", kertoo johtaja Seppo Heiskanen Elintarviketeollisuusliitosta.
Aines pystyttävä
jäljittämään
Se, paljonko ulkomaiset elintarvikkeet tulevaisuudessa sisältävät muuntogeenisiä ainesosia, on vielä arvailun varassa. Niiden suosio taas riippuu kuluttajista.
Uusi lainsäädäntö kiinnittää erityistä huomiota muuntogeenisen aineksen jäljitettävyyteen ja merkitsemiseen.
Aines on pystyttävä jäljittämään sen kaikissa tuotantovaiheissa lopputuotteista raaka-aineisiin. Tämä osaltaan kasvattaa perinteisen ja muuntogeenisen raaka-aineen hintaeroja.
Esimerkiksi perinteisin menetelmin viljellyssä soijassa on varmistettava, ettei siihen ole päässyt missään tuotantoketjun vaiheessa sekoittumaan geenimuunneltua soijaa.
Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkija Mari Niva ei usko geenimuunneltujen elintarvikkeiden runsaaseen kasvuun kovin nopealla aikataululla, vaikka suomalaiset suhtautuvat keskivertoeurooppalaista myönteisemmin geenimanipulaatioon.
"Siitä ei ole vielä näyttöä, miten markkinatasolla suhtaudutaan. Asennetasolla monet ovat kriittisiä. Yleensä Euroopassa ollaan varsin kriittisiä geenimuunneltujen tuotteiden mahdollisten terveys- ja ympäristöriskien takia. Nimenomaan kova vastustus on tiukentanut EU:n säädöksiä", hän toteaa.
Ravintolan ruoka-listoilla ei ole tietoa
Elintarvikevirasto ohjaa muuntogeenisten elintarvikkeiden valvontaa. Muuntogeenisten rehujen valvonnasta vastaa Kasvituotannon tarkastuskeskus. Luomutuotteissa kaikkien muuntogeenisten organismien käyttö on edelleen kiellettyä eläinten lääkkeitä lukuun ottamatta.
Kuluttajat-yhdistyksen puheenjohtaja Maili Mustonen suhtautuu erittäin kielteisesti muutokseen.
"Meidän tiukka suhtautumisemme on jatkunut 1970-luvulta saakka, ja kyllähän koko EU:n alueella on kuluttajajärjestöillä on aika sama linja", hän toteaa.
Eräs Mustosta huolettava asia on se, ettei ravintoloissa tarvitse ruokalistaan merkitä, onko ruuassa käytetty muuntogeenisiä aineksia.
"Tieto siitä tulee olla ravintolahenkilökunnalla, mutta löytyykö se tieto sieltä, on toinen asia", Mustonen sanoo.
Vielä ei tiedetä, tuleeko muuntogeenisillä mikrobeilla tuotetut ainekset merkitä. Näitä voivat olla esimerkiksi jotkut lisäaineet. Tähän asiaan odotetaan komission kannanottoa.