Ei metsäteollisuus Suomesta häviä, vaikka viime aikojen uutiset ovat olleet tylyjä. Pöyryn metsäteollisuutta konsultoivan osaston toimitusjohtaja Suvi Anttila sanoo, että tuotteet ja markkinat muuttuvat, mutta metsät ovat Suomessa jatkossakin tärkeä voimavara.
Anttilan mielestä varsinkin pakkausmateriaalit ja hygieniatuotteet käyvät kaupaksi pitkälle tulevaisuuteen.
"Tavaraa kulkee jatkossakin paikasta toiseen ja nykyisille pakkausmateriaaleille on vaikea löytää korvaavia tuotteita. Kun ajattelee ruskeita bokseja, ovat ne hyvin tehokkaita ja suojaavia. Sama koskee valkoista pientä laatikkoa", Anttila selvittää.
Suomalaiset hyvin
mukana pakkauksissa
Suomalaisfirmat eivät ole millään muotoa pudonneet kelkasta pakkausmateriaalien kehittämisessä.
Stora Enso on vahva nestepakkauskartongin valmistamisessa. Se osti lisäksi Puolasta firman, joka tekee ruskeaa pakkausmateriaalia.
UMP valmistaa tarralaminaattia, josta suurin osa menee pakkauksiin. M-Real puolestaan tekee taivekartonkia.
Myös kopiopaperilla on valoisat markkinanäkymät. Tosin jos ajat muuttavat huonommiksi, voi kysyntä kopiopaperin kaltaisilla graafisilla tuotteilla laskea, Anttila lisää.
Hygieniatuotteillakin on varma menekki. Venäjällä ja lähialueilla on kysyntä niissä kovassa kasvussa. Itä-Eurooppaan on jo siirtynyt pehmopapereita valmistava Metsä-Tissue.
Sellun keittokin
yhä kannattavaa
Aivan toivottamat eivät ole näkymät selluloosan valmistuksessakaan.
"Jos koivua on kuten jotkut väittävät enemmän kuin yleensä ajatellaan, on sen keittäminen isoissa, tehokkaissa yksiköissä ihan kannattavaa. Varsinkin jos tuotanto on integroitu esimerkiksi kartongin valmistukseen", Suvi Anttila selvittää.
Myös pitkää kuitua olevan männyn keittäminen ja pakkauspaperin valmistaminen on Anttilan mielestä ihan toimiva yhtälö. Kuusikuidun valmistaminen aikakauslehtipaperiksi on kiinni energian hinnasta.
Nopeakasvuista eteläamerikkalaista eukalyptusta Anttila ei pidä tällä hetkellä suuren uhkana suomalaiselle metsäteollisuudelle, koska Suomessa ei tehdä kovinkaan paljon niin sanottua markkinamassaa, vaan sellu menee yleensä oman firman jatkojalostukseen.
Sellua voidaan kuljettaa pitkiäkin matkoja. Sitä tuodaan muun muassa Brasiliasta Ouluun.
Kemijärven sellutehtaasta ostotarjouksen tehnyt Ruukki Group on ilmoittanut haluavansa tehdä nimenomaan markkinasellua halukkaiden ostajien käytettäväksi. Jos raaka-aineena olisi koivu, kilpailisi se eukalyptuksen kanssa. Mäntysellu puolestaan kilpailisi ruotsalaisen, kanadalaisen ja chileläisen sellun kanssa.
Maailmanlopun
meininkiä
"Kyllä täällä jalostetaan puuta jatkossakin ja investoidaan hyviin yksiköihin. Nyt on maailmanlopun meininki, kun huonoimpia suljetaan. Se katkeraa missä tahansa, kun kysymys pienten paikkakuntien työpaikoista", Suvi Anttila sanoo.
Tietyt peruskomponentit pysyvät. Tarvitaan kuitua, energiaa ja osaamista.
"En heittäisi kirvestä kaivoon Suomen osalta, en sellun keittämisen sen paremmin kuin paperin valmistamisen suhteenkaan. Pitkällä aikavälillä se voi kuitenkin olla erilaista kuin tänään", Anttila toteaa.