Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden toimivuus joutuu koetukselle ehkä jo seuraavan kovan pakkasjakson aikana. Vesivoiman niukkuus on nostanut pörssisähkön hinnan vuodessa nelinkertaiseksi, eikä yhtäaikaisesta kulutushuipusta ja yhdenkin ison voimalan rikkoutumisesta selvitä ilman jakelurajoituksia.
Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisessa huoltovarmuuskeskuksessa sähkön kulutusta ja riittävyyttä seurataan tarkkaan. Valmiusasiamies Matti Jauhiainen sanoo, että nykyinen tilanne ei anna aihetta paniikkiin, mutta pieneen huolestumiseen kuitenkin.
"Pelivaraa ei ole kovin paljon. Etukäteen on sovittu säännöstelystä eräiden asiakkaiden kanssa, mutta se soveltuu vain muutamia tunteja kestävien kulutushuippujen leikkaamiseen. Sähkön suuresta tarpeesta kertoo sekin, että tammikuusta alkaen Inkoon hiilivoimalan kaikki yksiköt ovat pitkästä aikaa käytössä."
Sähkön niukkuutta kuvataan kolmella määreellä: tehopula, tehopulan uhka ja vakava tehopula. Suomessa ei vielä olla edes tehopulan uhkassa, mutta äärioloissa edessä voisi olla jopa vakava tehopula.
"Yksi iso voimalaitos rikki kesken kovaa pakkaskautta voisi jo viedä siihen tilanteeseen."
Teollisuus kuluttaa sähköstä yli puolet
Ministeri Sinikka Mönkäre ennätti hiljattain antamaan energiansäästöohjelman julkaisun yhteydessä omat säästövinkkinsä. Matti Jauhiainen arvelee, että tilanteen vaikeutuessa virallisempiakin sähkönsäästöohjeita saatetaan kansalle jakaa - 1970-luvun energiakriisin tyyliin.
Kotitalouksien lamppujen sammuttelut ja sisälämpötilan lasku parilla asteella näkyvät kulutuksessa, mutta isoin pallo asiassa on teollisuudella: Suomessa tehtaissa poltetaan sähköstä yli puolet ja pelkästään metsäteollisuudessa kolmasosa.
Energia-alan Keskusliiton Finergyn toimialajohtaja Harry Viheriävaara kertoo, että eniten vesivoiman varassa olevassa Norjassa energiaministeriö on jo kehottanut koteja ja yrityksiä energiansäästöön. Myös voimaloiden huoltoa on rajoitettu, jotta kaikki mahdolliset yksiköt olisivat koko ajan toiminnassa.
"Uskon kyllä, että sähkön hinnan nousu leikkaa talven aikana kulutusta kaikissa Pohjoismaissa", Harry Viheriävaara sanoo.
Norjassa kallis sähkö on saanut eräät teollisuuslaitokset ryhtymään sähkön myyjiksi. Muutamat paljon sähköä kuluttavat alumiinivalimot hyödyntävät pitkäaikaisia edullisen sähkön ostosopimuksiaan pitämällä tehtaat kiinni ja kauppaamalla sähkökiintiönsä hyvällä voitolla.
Tukkusähkön roima hinnannousu ei vielä tunnu Suomessa kovin kipeästi kotitalouksien sähkölaskuissa. Ruotsissa sen sijaan sähkön kuluttajahinnat ovat eräillä yhtiöillä nopeasti jopa yli kaksinkertaistuneet.
Hinta ei vielä kannusta säästämään
Sähkön jakelu- ja vähittäismyyntiyrityksiä edustavan Sähköenergialiiton toimitusjohtaja Juha Naukkarinen ei usko, että Suomessa tarvitsee pelätä yhtä kovia korotuksia. Enimmillään korotukset kokonaishinnassa voivat joillakin yhtiöille olla Naukkarisen mukaan noin 40 prosenttia.
Pörssisähkön hinta on käväissyt ajoittain jo 10 sentissä kilowattitunnilta. Asiakkailta peritty energian hinta ilman siirtomaksua ja veroja on ollut noin kolme senttiä.
"Mikäli nykyinen tukkuhintataso vietäisiin suoraan loppuasiakashintoihin, tietäisi se sähköenergian hinnan nousua ainakin kolminkertaiseksi ja sähkön siirron ja verot sisältävän kokonaishinnan nousua noin kaksinkertaiseksi", Naukkarinen sanoo.
Sähkön kuluttajahinta on noussut Suomessa vuodessa noin seitsemän prosenttia, eikä se vielä ole tarpeeksi suuri kannuste säästämään. Marraskuussa sähköä kulutettiin yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Vesipula ruokkii ydinvoimakeskustelua
Koska yli puolet Pohjoismaiden sähköstä tuotetaan vesivoimalla ei Suomen, Ruotsin ja Norjan sähköntuotanto riitä tälläkään hetkellä maiden omaan tarpeeseen. Sähköä tuodaan Venäjältä, Puolasta ja Saksasta saakka.
Juha Naukkarisen mielestä kuivan kesän aiheuttamien ongelmien takia ei pidä vetää liian suoria johtopäätöksiä vesivoiman kelvottomuudesta. Vesivoima on paitsi saasteetonta, normaalivuosina myös erinomainen tuotantomuoto kulutuksen vaihtelun tasaamiseen.
Vesivoimalle lupaa hyvää tulevaisuutta myös ennustettu ilmastonmuutos lisääntyvine sateineen.
Puheet sähköpulasta ovat antaneet vauhtia myös ydinvoimakeskustelulle. Suomen myönteinen päätös uuden ydinvoimalan rakentamisesta voisi muuttua megawateiksi ehkä kuuden vuoden päästä, mutta sähköpulaa sillä ei ratkaistaisi. Uusi ydinvoimala kattaisi pohjoismaiden sähköntarpeesta vain 2-3 prosenttia eli yhden vuoden kulutuksen kasvun verran.