Kauko Lakkala johtaa kolmen tunnin kelkkasafarilla Luostolla olleen ranskalaisryhmän takaisin lähtöpaikkaan, Luontosafareiden päärakennuksen eteen. Pakkasta tunturissa on liki -28 astetta, mutta tulipalopakkanen ei hidasta menoa eikä latista tunnelmaa.
"Varmasti alempana reitin varrella oli pakkasta ainakin -35 astetta. Vaikka ranskalaiset eivät ole tottuneet kylmään, niin maastossa he suorastaan näyttivät nauttivan pakkasesta. Ihmeissään ovat olleet, kun ovat vilkaisseet pakkasmittaria", Lakkala kertoo.
"Huolehdimme, että jokainen asiakas pysyy pakkasesta huolimatta lämpimänä. Pysähdymme riittävän usein, teemme tulet ja lämmittelemme. Oppaat pitävät huolen, että tauoilla asiakkaat juoksentelevat ja hyppelevät, jotta veret saadaan kiertämään", Lakkala kertoo.
Safareita ei lyhennetä
Pakkanen ei ole myöskään lyhentänyt ennalta aiottuja safareja, mutta tiettyihin varotoimiin Luontosafareillakin varaudutaan.
"Illalla toinen ranskalaisryhmä lähtee neljän tunnin reissulle. Kovan pakkasen vuoksi varaudumme tarvittaessa hakemaan mahdollisesti vaikeuksiin joutuvat kelkkailijat autokyydillä takaisin lämpimään", Lakkala kertoo.
Samalla tavalla varaudutaan seuraavan päivän ohjelmassa olevalle Pyhätunturin safarille. "Matka Luostolta Pyhälle on pitkä. Jos on kova pakkanen, niin ehkä osa porukasta joudutaan tuomaan autoilla takaisin."
Lakkala kiittelee Luontosafareiden kelkkakalustoa, joka on kestänyt kiitettävästi. Toisekseen kalusto on myös verrattain uutta, joten esimerkiksi mitään käynnistysvaikeuksia ole ollut.
Normaalia Lapin tammikuussa
Kuluneen viikon ajan Lappia on koetellut tasainen -28-30 asteen pakkaskeli. Mitenkään poikkeuksellista se ei tammikuisessa Lapissa ole. Vuoden 1999 tammikuussa pohjoisessa koettiin ennätyksellinen pakkasviikko, jolloin Sodankylässä mitattiin pakkasta -49,5 astetta ja Kittilän Pokassa peräti -51,5 astetta. Epäviralliset mittarit näyttivät Savukosken suunnalla jopa -57 asteen lukemia.
Pakkasesta huolimatta posti kulkee. Postinjakaja Sirpa Kuusela työntelee postikärryä Sodankylän kirkonkylässä rauhalliseen tahtiin.
"Meillä ei ole pakkasrajaa. Mutta kyllä tällainen -30 asteen keli tuntuu vähän vilpoisalta", hän naureskelee. "Kun vaatetus on hyvä, kerrospukeutuminen, niin kyllä ulkona pärjää", Kuusela vakuuttaa.
Pakkanen ei ole myöskään armeijassa toiminnan este. Kapteeni Markku Kallatsa Jääkäriprikaatin huolto- ja kuljetuskomppaniasta kertoo, että kaikki suunnitellut harjoitukset viedään läpi.
"Yli -25 asteen pakkanen merkitsee sitä, että tehtäviin pitää lähteä valmistautumaan tavallista aikaisemmin. Pakkasella myös armeijan autot ovat vähän jäykempiä, mutta ei sää muuten vaikuta toimintaan. Meillä on käytössä lämmitysjärjestelmä, joka toimii ilman verkkovirtaakin, joten myös taivasalla oleva kalusto saadaan liikkeelle. Pakkanen on lähinnä mielialaan vaikuttava juttu", Kallatsa sanoo.