Oulun Pakkahuoneenkadun katutöiden yhteydessä on noussut esille kellari, kivijalkaa, kaivo ja tynnyriviemäreitä. Toiselta reunalta tuli esille vuonna 1944 pommitetun talon kivijalka.
Museoviraston tutkija Matleena Riutankoski arvioi vanhimpien löytöjen ajoittuvan 1700-luvulle. Niitä ovat tynnyriviemärit ja kaivo.
– Hienoimpia ovat olleet puiset tynnyriviemärit, joita on tähän mennessä löydetty neljästä eri kohdasta, Riutankoski sanoo.
Tynnyrit ovat osittain palaneet sisältä. Riutankosken mukaan voi olla, että tynnyrit on poltettu sisältä, jotta ne säilyvät paremmin. Tarkemmissa tutkimuksissa selviää, mitä tynnyreitä ne ovat olleet.
Löytöjen perusteella nähdään, miten kaupunki on aikoinaan rakentunut. Esimerkiksi viemäreiden paikkoja ei aiemmin ole ollut tiedossa.
Riutankoski kertoo löytöjen tarkentavan vanhoja karttoja, rakennuskannan sijoittumista alueelle ja mihin suuntaan kadut ovat aikoinaan kulkeneet.
– Kadut eivät aivan ole olleet nykyisen asemakaavan suuntaisia.
Esinelöytöjä ei katutöiden yhteydessä ole tullut kovin paljon esille.
– Esille on tullut jonkin verran keramiikkaa, padanjalkoja, lasia, metallia sekä eläinten luita, mutta harmittavan vähän olemme ehtineet ottaa löytöjä talteen.
– Esinelöytöjen ottaminen ei ole niin tarkkaa kuin tutkimuskaivauksilla, mutta tarkoitus onkin lähinnä dokumentoida rakenteita.
Kun jotakin löytyy, työt pysäytetään tutkimusten ajaksi.
– Vaikka tämä on valvontaa, me pysäytämme kaivinkoneet ja dokumentoimme esille tulevat asiat. Töitä tehdään työmaalla koko ajan sovussa, Riutankoski vakuuttaa.
– Kyllähän se on välillä aika hektistä, kun kaikilla on kiire. Pyrimme tekemään työt hyvin, mutta nopeasti, jotta työmaa saadaan liikkumaan eteenpäin.
Museovirasto valvoo katutöitä kahdessa vuorossa. Aamuvuoro on kello 6–14 ja iltavuoro kello 14–22. Kaksi ihmistä on aina vuorossa töissä.
Työt ovat osa Oulun teknisen liikelaitoksen urakkaa, jossa Pakkahuoneenkatu muutetaan osittain pyöräilykaduksi. Samassa yhteydessä uusitaan kadun alle rakennettua kunnallistekniikkaa.
