Maaseudulla kasvanut sukupolvi muistaa vielä pakettipeltojärjestelmän, jolla rajoitettiin maatalouden ylituotantoa 1970-luvulla.
Pakettipeltoja eli pellonvaraussopimuksia tehtiin 1969-1974 yhteensä 36 000 maatilalle. Enimmillään pakettipeltoa oli yhteensä 240 000 hehtaaria. Suurin osa pelloista sijaitsee edelleenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Itsellänikin on kokemuksia järjestelmästä. Kotitilani pellot laitettiin pakettiin, kun tila oli alun alkaenkin liian pieni karjanpitoon ja viljantuotantoon. Yhteiskunnan paine oli erittäin kova: "pienet ja kannattamattomat maatilat" piti lopettaa eli panna pakettiin.
Jossakin vaiheessa hiellä ja hevospelillä raivattuja peltotilkkuja piti metsittää uudelleen.Tänään kotipellot kasvavat horsmaa ja pienessä määrin mustaherukkaa ja perunaa.
Pakettipeltojärjestelmä oli viimeinen niitti sodanjälkeen syntyneille sukupolville: kun pellot oli pantu pakettiin, oli helppo lähteä töihin Ruotsiin. Suomessa ei työtä riittänyt kaikille.
Suomessa on tällä hetkellä viljelyksessä vähän yli kaksi miljoonaa hehtaaria peltoa. Pellot tuottavat taas liikaa, varsinkin rehuviljasta on ylituotantoa, mutta leipäviljaa tuotetaan liian vähän. Ruista pitää tuoda ulkomailta. Samoin vehnää, joka on tosin paljon vaativampi vilja kuin ruis, viljellään kysyntään nähden liian vähän.
Ratkaisu pelloille saattaa löytyä energiakasveista, joista ruokohelpi vaikuttaa kaikkein lupaavimmalta. Ruokohelpeä käytetään turpeen kansa lämmöntuotantoon ja metsäteollisuus tutkii edelleen, voisiko se käydä myös paperin raaka-aineeksi.
Ruokohelpi on tärkein energiakasvimme. Pari vuotta sitten sitä oli viljelyksessä noin 4 000 hehtaaria, mutta tänä vuonna viljelyala on noussut jo nelinkertaiseksi, lähes 16 000 hehtaariin. Viljelymäärä näyttää kasvavan myös 2007.
Valtio tukee ruokohelpin kasvatusta maksamalla tukea 600 euroa hehtaarilta. Ruokohelpi on siitä otollinen kasvi, että sitä ei pane halla eikä sitä tarvitse kylvää joka vuosi. Se on monivuotinen heinäkasvi ja kasvaa Suomessa luonnostaan.
Ruokohelpi on satoisin heinäkasvi ja antaa eniten energiaa. Yksi peltohehtaari ruokohelpeä tuottaa energiamäärän, jolla voi lämmittää vuoden verran omakotitaloa. Kun se on kerran kylvetty, tuottaa se satoa jopa 15 vuotta.
Ohrakin kelpaa energiakasviksi. Siitä tehdään jo nyt etanolia ja tulevaisuudessa vielä enemmän. Kauraakin kasvatetaan energiakäyttöön eli poltettavaksi, mutta jo kotikasvatus sanoo, että viljan polttaminen on syntiä.
Muiden energiakasvien kuin ruokohelpin osuus on hyvin vähäinen. Kun 2005 ruokohelpeä kasvatettiin 9 000 hehtaarilla, muiden energiakasvien - kauran, rehuohran, kevätrypsin ja energiapajun - osuus jäi vajaaseen 500 hehtaarin.
Raivataan vanhat pakettipellot kasvamaan ruokohelpeä ja katsotaan, mitä öljysheikit sanovat!