Pajatso on vanhin Suomessa käytössä olevista kolikkopeleistä. Saksasta 1920-luvulla Suomeen levinnyt peli on pysynyt kuta kuinkin alkuperäisen kaltaisena. Suomessa pelistä tuli erityisen suosittu ja täällä pelin kehittelytyökin tapahtui.
Parhaimmillaan pajatsoja on ollut tuhansia. Viime vuosina koneiden määrä on vaihdellut 600:n ja tuhannen välissä.
Pajatson historian vaikein vaihe oli 1990-luvun alussa, jolloin markan kolikot muuttivat muotoaan. Uusien pajatsojen kehittely vei aikansa ja suomalaiset joutuivat tulemaan pari vuotta toimeen ilman jassojaan.
Suomalaisia pajatsoja on viety jonkin verran ulkomaille - Norjaan, Espanjaan, Etelä-Amerikkaan, koemielessä Las Vegasiinkin. Pajatsoja on yritetty myös kopioida muissa maissa, mutta pysyvä instituutio siitä on tullut vain Suomessa.
Pajatson pelaajien polvivaivat ovat pian historiaa. Raha-automaattiyhdistys kehittelee kuumeisesti uutta versiota suomalaisten suosikkipelistä. Ensi vuoden lopussa käyttöön otettavassa mallissa on lyöntilaitteen korkeudensäätö, kertoi Raha-automaattiyhdistyksen markkinointipäällikkö Martti Kivenheimo torstaina.
Pajatson perusominaisuuksiin ei kosketa, vaan uuden sukupolven jassossakin pelataan kolikoilla, siinä on lyöntilaite ja portit. Tarkoitus on vain - kuten hienosti sanotaan - saada pelaamisen ergonomia kuntoon.
RAY aikoo vaihtaa kaikki noin 600 pajatsoa eri puolilta Suomea uusiin laitteisiin. Kansanterveyttä edistyvä yhdistys uskoo pajatson tulevaisuuteen. Ne eivät ne todellakaan katoa suomalaisista baareista, Kivenheimo vakuuttaa.
Pelaamisen
tarvitaan tilaa
Pajatso sopii rahapeliautomaatteja hallinnoivan RAY:n uusiin linjauksiin hyvin. Kivenheimo toivoo, että pelaajat osaisivat pelata fiksusti.
"Kahdella-kolmella prosentilla on riski, että pelaaminen karkaa käsistä. 5 000-6 000 on pelaamisesta aidosti riippuvaisia. Pajatsossa ongelmat ovat kuitenkin vähäisiä", Kivenheimo selvittää.
Kivenheimon mielestä pajatson suosio on säilynyt, koska pelaaminen on aidosti hauskaa. Se on harmitonta ja sosiaalista.
Taidon ja onnen lisäksi ratkaisevaa on pelaamisen tyyli. Oikean asennon ottaminen vaatii tilaa. Kivenheimon mukaan osa pajatsoista sijaitsee väärässä paikassa, pelikonerivistön jatkeena.
Sopivia paikkoja on kuitenkin vaikea löytää, sillä koneen lähellä pitäisi olla pysyvä päivystys, josta näköetäisyys saisi olla koneelle korkeintaan 15 metriä. Pelaamisen alaikäraja on yhä 18 vuotta.
MM-kisa
markkinointikikkana
Pajatso ei ole RAY:lle enää rahallisesti kovin merkittävä. Sen tuotto on alle prosentin yhdistyksen 650 miljoonan euron budjetista.
Pelaajapalautus on pajatsoissa korkeampi kuin muissa rahapelikoneissa. Pajatson voittokaukaloon valuu 90 prosenttia lyödyistä kolikoista.
Raha-automaattiyhdistys markkinoi tänä keväänä toimintaansa ja erityisesti pajatson peluuta lajin maailmanmestaruuskisoilla. Mittelö on järjestyksessään kolmas. Kolmiosaisen karsinnan jälkeen finaali on Helsingissä aprillipäivänä, huhtikuun ensimmäisenä.
