Useat menestyvätkin yritykset ovat ilmoittaneet yt-neuvotteluista. Kysymys ei ole siitä, että näkymät olisivat heikot vaan siitä, että ne puhdistavat pöydän ennen uutta nousua.
Samaan aikaan kun Euroopassa ja muualla maailmalla eletään jo hienoisen taloudellisen nousun tunnelmissa, Suomessa jatketaan mollivoittoisissa tunnelmissa.
Osa teollisuudesta ja muusta yritystoiminnasta elää suuressa epävarmuudessa. Niiden yt-neuvottelut lomautuksineen ja irtisanomiseen ovat ymmärrettävissä. Näyttää vain siltä, että myös sellaiset yritykset, joilla on koko ajan pyyhkinyt hyvin, ovat alkaneet käydä yt-neuvotteluja väen vähentämiseksi.
Kysymys ei ole siitä, että menestyvillä yrityksillä olisi taloudellisesti pakottava tarve irtisanoa ihmisiä vaan siitä, että ne valmistautuvat alkavaan nousuun putsaamalla organisaationsa niin kevyeksi kuin mahdollista. Tämä on kuitenkin lyhytnäköistä politiikkaa ja voi kostautua myöhemmin vaikeutena saada pätevää työvoimaa.
Yksi tuloksen takojista on yhteispohjoismainen pankkikonserni Nordea. Se ylsi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä miljardivoittoon, lähes samalle tasolle kuin vuotta aikaisemmin.
Erityisen hyvin pyyhki Suomen toiminnoissa. Vähittäispankkitoiminnan rahoituskate ponnahti ylöspäin sekä edelliseen vuosineljännekseen että edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kulujen ja tuottojen suhde parani aikaisemmasta. Liikevoitto Suomessa kasvoi tuntuvasti.
Nordean hyvä tulos mahdollistaa sen, että pankkikonsernin hallitus esittää osakkeenomistajille maksettavan osingon korottamista edellisellä tilikaudella maksetusta 0,34 eurosta 0,43 euroon osaketta kohti.
Pankissa työskenteleviä voitokas tulos ei kuitenkaan paljon lämmitä, sillä viime vuoden viimeisen neljänneksen saavutuksista kerrottaessa ilmoitettiin samalla nostaa vuosina 2013–2015 toteutettavan tehostamisohjelman tavoite 450 miljoonasta eurosta 900 miljoonaan euroon.
Arkikielelle käännettynä tämä tarkoittaa sitä, että konttoreiden harvennus jatkuu ja että pankkitoimihenkilöiden määrää vähennetään. Yt-neuvotteluja on siis odotettavissa.
Muutama vuosi sitten tunnusomaista oli, että teollisuudessa ja muussa yritystoiminnassa käytiin yt-neuvotteluja tiiviissä tahdissa, mutta ne johtivat pääasiassa lomautuksiin. Nyt meno on toinen. Yhä useammin lopputuloksena on irtisanomisia.
Kuvaavaa on, että orastavan nousun tunnelmien vallitessakin ilmoituksia yt-neuvotteluista sataa tasaiseen tahtiin.
Yksistään tammikuussa neuvottelujen kohteena oli lähes 14 000 ihmisen työpaikat, mikä on miltei yhtä paljon kuin vuosi sitten.
Suomen talous on yskähdellyt vuodesta 2008 lähtien. Kansainvälisen taantuman rinnalla osa teollisuutta on joutunut kärsimään rakenteellisista ongelmista. Tunnetuin esimerkki on Nokia, jonka alasajo on heilutellut koko yhteiskuntaa. Paperiteollisuus on ollut vaikeuksissa jo pidemmän aikaa.
Yrityksiltä tarvittaisiin malttia ja viileää harkintaa. Työvoimasta kannattaa pitää kiinni jos suinkin mahdollista. Viime kädessä nousu tapahtuu vain ammattitaitoisten tekijöiden vetämänä.