Helsinki Päävalmentaja Erkka Westerlundilla on ollut harvinaisen hikinen urakka koota Suomen jääkiekkomaajoukkuetta reilun viikon kuluttua alkavaan Torinon olympiaturnaukseen. Palapeli on hahmottunut tuskallisen hitaasti, mutta se voi jopa koitua Leijonien onneksi.
Miikka Kiprusoff, Tuomo Ruutu, Sami Kapanen, Kari Lehtonen, Ossi Väänänen... Olympiajoukkueesta vetäytyneiden lista on venynyt viime viikkoina mittaa huolestuttavasti.
Ilman tärkeiden pelaajien loukkaantumisiakin valmennusjohdon kädet olisivat olleet koko lailla sidotut. Pelaajien NHL-kiireiden takia Westerlund kohtaa joukkueen yhteisissä jääharjoituksissa ensimmäisen kerran vasta 14. helmikuuta, vuorokautta ennen Leijonien Sveitsi-avausottelua.
Ennen Sveitsi-peliä ei ole aikaa tehdä ihmeitä.
- Oli jo viime syksynä sellainen tunne, että muutoksia tulee, koska joukkue oli nimettävä niin paljon ennen olympialaisten alkua, 22. joulukuuta. Koska NHL:n pelitahti on kova, loukkaantumisia on aina odotettavissa, Westerlund miettii.
- Mutta varsinkaan maalivahtiosaston monet käänteet eivät olleet ennakoitavissa. Kesällä listasimme muistaakseni yhdeksän maalivahtiehdokasta, ja nyt miehet alkoivat loppua kesken.
Westerlundin viimeinen valinta oli nostaa tiistaina joukkueeseen Philadelphian Antero Niittymäen ja Linköpingin Fredrik Norrenan seuraksi kolmanneksi maalivahdiksi Kärppien Niklas Bäckström.
Suomen johtoryhmää on ehditty arvostella siitä, etteivät yhteydet kisajoukkueen pelaajien työnantajiin, NHL-seuroihin ole olleet kiinteimmät mahdolliset. Esimerkiksi Calgary Flames pyöritti arvostelijoiden mukaan maajoukkuejohtoa 6-0, kun ilmoitus Kiprusoffin poisjäännistä joulun alla tuli.
- Ilmoitukset poisjäänneistä ovat tulleet pelaajilta, ja heihin olemme pääosin olleet yhteydessä. NHL-seuroilla on aina keinonsa vaikuttaa pelaajiin jotain kiertotietä, Westerlund vastaa realistisesti.
"Ilme muuttuu
hyökkäävämmäksi"
Coloradon Ossi Väänäsen pahalla nilkkavammalla ja sitä seuranneella poisjäännillä on Suomen peliin merkittävä vaikutus. Väänäsen korvaava Luganon Petteri Nummelin on mm. voittanut Sveitsin A-liigan runkosarjan pistepörssin kaudella 2002-2003 ja on täysin erityylinen puolustaja kuin Väänänen.
- Alun perin rakensimme alakertaa puolustavammaksi, kuin mitä siitä nyt tuli. Petterin mukaantulon myötä joukkueen ilme muuttuu hyökkäävämmäksi, Westerlund kertoo ja kuulostaa toiveikkaalta.
Nummelinilta, 33, ei kokemusta puutu. Turkulaislähtöinen puolustaja on pelannut vuodesta 1995 tauotta 11 MM-kisat peräkkäin. Hänen oivaltavat avaussyöttönsä hyödyttävät Leijonia Torinon eurooppalaismittaisessa olympiakaukalossa takuuvarmasti.
Nummelin ei 178-senttisenä ja 83-85 kilon elopainollaan ole muurinmurtaja. Siihen rooliin häntä ei Westerlundin mukaan istutetakaan.
- Kun katsoo peräpäätämme, se on edelleen puolustuksellisesti vahva, päävalmentaja sanoo ja viittaa arvatenkin erityisesti Toronton Aki-Petteri Bergiin ja Buffalon Toni Lydmaniin.
Kentälliset
hahmottuneet
Vaikka Leijonat kokoontuu ensimmäisen kerran vasta ensi viikon tiistaina, olympiamiehistön kenttäkoostumukset ovat julkistamista vaille valmiit.
- Kentällisten runko on ollut koko ajan selvillä. Nojaamme vanhoihin, ennen käytettyihin koostumuksiin, joista pelaajilla on valmiiksi kokemusta.
Tämä tarkoittaa sitä, että syksyn 2004 ikimuistoisessa maailmancupissa yhdessä pelanneet kaksi ensimmäistä hyökkäysketjua näyttävät Leijonille suuntaa. Näin Anaheimin Teemu Selänne, Montrealin Saku Koivu ja Dallasin Jere Lehtinen juonivat samassa kentällisessä.
- Kakkosketjussa Floridan Olli Jokinen ja Luganon Ville Peltonen muodostaa akselin, jonka varaan kolmikko rakennetaan, Westerlund miettii.
Maailmancupissa loistaneen, nilkkavamman vuoksi olympiajoukkueesta vetäytyneen Tuomo Ruudun korvaajaksi kakkosketjuun on vahvoilla hienoa tulokaskautta pelaava Dallasin Jussi Jokinen.
Puolustuksessa Buffalon Teppo Numminen ottanee paikan vanhan pelikaverinsa, Nashvillen Kimmo Timosen viereltä. Alavatsavaivoista kärsineellä Philadelphian Joni Pitkäsellä ja Vancouverin Sami Salolla olisi pakkiparina hyökkäyspelotetta. Pitkän linjan NHL-järkäleet Berg ja Lydman höystävät puolustusta kaivatulla fyysisyydellä.