Päivi Lip­po­sen väi­tös­kir­ja valmis

Kasvatustieteen lisensiaatti Päivi Lipponen on saanut väitöskirjansa valmiiksi. Hän väittelee tammikuussa. Helsingin yliopiston tiedekuntaneuvosto antoi tiistaina painatusluvan Lipposen väitöskirjalle, joka käsittelee kansakoulujen perustamista Kuopion maalaiskunnassa.

Kasvatustieteen lisensiaatti Päivi Lipponen on saanut väitöskirjansa valmiiksi. Hän väittelee tammikuussa. Helsingin yliopiston tiedekuntaneuvosto antoi tiistaina painatusluvan Lipposen väitöskirjalle, joka käsittelee kansakoulujen perustamista Kuopion maalaiskunnassa.

Väitöskirjassa "Kansakouluhanke valtion, kunnan ja kyläyhteisön vallanjaon haasteena" tutkitaan kansakoulujen perustamista yhden maalaiskunnan näkökulmasta vuoteen 1907 asti. Väitöskirja on jatkoa Päivi Lipposen lisensiaattityölle.

Aihe- ja sen paikkakuntavalintaan ovat vaikuttaneet Kuopiosta kotoisin olevan Päivi Lipposen omat sukujuuret sekä opintotausta.

"Isovanhempananikin ovat kotoisin Kuopion seudulta, joten senkin vuoksi oli mielenkiintoista tutkia kansakoululaitoksen kehittymistä tällä alueella", kertoo Päivi Lipponen, joka maisteritutkinnon jälkeen suoritti ensin kasvatustieteen sivulaudaturin. Näin hän on saattanut sekä lisensiaatti- että väitöskirjatyössään hyödyntää sekä historian että kasvatustieteen opintojaan.

Kansakouluasetus syntyi 1866. Mullistava muutos kansanopetukseen tuli, kun opetusvastuu siirtyi kirkolta kunnille. "Oli mielenkiintoista tutkia, kuinka tätäkin kautta rakennettiin kansalaisyhteiskuntaa", Päivi Lipponen toteaa.



Valmista nopeasti


Tutkimuksensa tuloksista Päivi Lipponen haluaa kertoa tarkemmin vasta lähempänä väitöstilaisuutta. Yllätys hänelle oli muun muassa se, että vanhat pitäjäkohtaiset pöytäkirjat ovat melko toteavia. "Odotin niiden olevan informatiivisempia."

Perään Päivi Lipponen kiittelee arkistojen ja kirjastojen henkilökuntaa. "Heistä on korvaamaton apua historiallista tutkimusta tekeville. Ilman heidän ammattitaitoista apuaan tietojen jäljittäminen ei onnistu. " Hän kiittää myös työnsä ohjaajia.

Väitöskirjan teko eteni varsin ripeästi. Päivi Lipponen aloitti työn vuonna 2002. "Hoputtajana oli apuraha", hän naurahtaa.

Päivi Lipponen sai Kunnallisalan kehittämissäätiöltä kaksivuotisen apurahan. Sen turvin hän otti virkavapaata lehtorin työstään ja pystyi paneutumaan väitöskirjan tekoon kokopäivätoimisemmin. Vuosi sitten Päivi Lipponen palasi opettamaan historiaa Eiran aikuislukioon, joten loppuviilaus on tehty työn ohessa.

Päivi Lipponen myöntää suoraan, että väitöskirjan teko oli kova urakka. "Nyt tuntuu tosi mukavalta", hän kuvaa tunnelmiaan, kun noin 350-sivuinen työ on valmis.



"Mitä äiti tekee nyt?"


Kalevan alakerta-kirjoittajakin tutuksi tulleella Päivi Lipposella on riittänyt energiaa myös muunlaiseen kirjoitustyöhön. Häneltä on ilmestynyt muutamassa vuodessa viisi kirjaa.

"Tutkimustyö on yksinäistä työtä. Ne ovat antaneet etäisyyttä ja muunlaista sosiaalista toimintaa", Päivi Lipponen toteaa.

Kolmilapsisen perheen äidin aikatauluun on pitänyt koko ajan myös mahduttaa eduskunnan puhemiehenä toimivan Paavo Lipposen puolison rooli ja sen myötä tulevat tehtävät.

"Mitä äiti nyt tekee?", kyseli 5-vuotias Sofia Lipponen, Päivi Lipponen tulosti väitöskirjansa sivuja.

Hänen odotetaan asettuvan ehdolle vuoden 2007 eduskuntavaaleissa ehdokkaaksi, etenkin kun puhemies Paavo Lipponen jo ilmoittanut jättävänsä eduskunnan tämän vaalikauden jälkeen.

Päivi Lipponen istuu kolmatta kautta Helsingin kaupunginvaltuustossa. Vuoden 1999 eduskuntavaaleissa on oli ehdolla Helsingissä.

"Ensin on väitöstilaisuus. Sitten vedän henkeä. Eduskuntavaaliehdokkuus on vahvassa harkinnassa", Päivi Lipponen vastaa.

Iso karonkkarikin uudella tohtorilla on ensin edessä.

Ilmoita asiavirheestä