Riittävän pitkät ja virkistävät yöunet ovat tänä kesänä olleet työn ja tuskan takana. Helle vaikeuttaa nukkumista. Huolestuttavaa on, että suomalaiset nukkuvat muutenkin nykyään liian vähän.
Lomalla voisi rentoutua, nukkua pitkään ja lepäillä. Tällainen ajatuskulku on todennäköisesti ollut monella suomalaisella mielessä ennen lomaa kiireiden ja työpaineiden jälkeen. Univelkojen kuittaaminen on saattanut kuitenkin jäädä haaveeksi. Siitä ovat pitäneet huolen riesaksi asti yltyneet tukalat helteet ja trooppiset yöt.
Pitkään jatkunut helteinen sää vaikeuttaa nukahtamista ja häiritsee unta pitkin yötä. Jos on aiemmin kärsinyt väsymyksen kierteestä ja unettomuudesta, niin pitkä hellepiina on saattanut vain lisätä ongelmia ja väsymystä.
Päivän hellettä ei ole välttämättä päässyt pakoon edes yöllä, kun sama kuumuus on jatkunut läpi vuorokauden. Varsinkin kotioloissa sisälämpötilat ovat pitkään jatkuneen hellejakson takia kivunneet monin paikoin sietämättömän korkeiksi. Liian lämmin ympäristö katkoo unta ja heikentää unen virkistävää vaikutusta.
Unen kannalta ihanteellinen lämpötila on noin 17–21 astetta. Nyt unensyrjästä on yritetty ottaa kiinni kymmenenkin astetta lämpimämmissä olosuhteissa.
Selvää on, että katkonainen uni ja hikisenä kieriskely heikentävät unen laatua niin, että aamullakin väsyttää. Helteen vaikutuksille ovat erityiset alttiita ne, jotka jo ennestään ovat kärsineet uniongelmista.
Jokaisen kannattaa pyrkiä olosuhteisiin, joissa saisi mahdollisimman hyvät yöunet. Ennen muuta on syytä kiinnittää huomiota ikäihmisten hyvään unen laatuun ja riittävyyteen, sillä iän myötä kuumuuden aiheuttamat riskit kasvavat.
Luonnollisesta viilennyksestä yöaikaan päästään onneksi nauttimaan vähitellen, kun öiden trooppiset lämpötilat alkavat helpottaa.
Aikuiset suomalaiset nukkuvat nykyään joka tapauksessa liian vähän. Yöunesta on karsiutunut viime vuosikymmeninä noin tunti pois. Tutkimusten mukaan kolme neljästä suomalaisesta nukkuu hieman alle seitsemän tuntia yössä. Se on useimmille liian vähän.
Riittävä määrä aikuiselle olisi tunti tai kaksi enemmän. Unen tarve vaihtelee luonnollisesti yksilökohtaisesti ja eri ikäkausina. Vauva tarvitsee enemmän unta kuin teini tai aikuinen.
Liian vähäinen uni voi olla terveysriski. Siksi lyhyillä yöunilla kehuskelu ei enää ole hyvään kansalaiskuntoon liitetty ansio.
Lyhentyneeseen yöuneen on monia syitä. Työelämän paineet, moninaiset ongelmat, jatkuva käytettävissä olemisen vaatimus samoin kuin älylaitteiden ja viihde-elektroniikan käyttö iltamyöhään verottavat nukkumista.
Hyvää unta kannattaa kuitenkin vaalia. Nukkumisolosuhteet on syytä järjestää sellaisiksi, että jokaisella perheenjäsenellä on mahdollisuus saada riittävästi unta. Edes kuorsaavan puolison ei kannata antaa pilata yöunia.
Virkistävästä ja riittävästä unesta huolehtiminen voi pitkään jatkuneiden helteiden takia olla vaikeaa. Siihen kannattaa kuitenkin pyrkiä. Akuuttia univajetta voi yrittää paikkailla lyhyillä päiväunilla, jos se vain on mahdollista.