Vuonna 2001 yli 100 kansanedustajaa allekirjoitti aloitteen, jossa vaadittiin vuoden 1973 päivähoitolain uudistamista sisällöllisesti ja lakiteknisesti.
Samoihin aikoihin varhaiskasvatusta oltiin siirtämässä opetusministeriön alaisuuteen. Varhaiskasvatuksesta tuli osa kasvatus- ja koulutusjärjestelmää vuonna 2013.
Nyt eduskunnalla on esitys varhaiskasvatuslaiksi, joka korvaa vanhan päivähoitolain. Kehittäminen on ollut kankeaa, mutta vihdoin olemme astumassa varhaiskasvatuksessa ja lapsen oikeuksien toteutumisessa ison harppauksen eteenpäin.
Ranskassa kaavaillaan oppivelvollisuuden, siis päiväkodin aloittamista kaikille 3-vuotiaille. Tavoitteena on vähentää koulutuksellista epätasa-arvoa.
Tanskassa esitetään päiväkotipakkoa vähentämällä perhetukia perheiltä, joiden 3-vuotias ei osallistu varhaiskasvatukseen. Tällä halutaan vahvistaa erityisesti maahanmuuttajataustaisten lasten kielen oppimista ja kotoutumista.
Norjalainen tutkimusraportti selvitti laadun merkitystä varhaiskasvatuksen vaikuttavuuteen. Henkilöstön koulutustaso, osaaminen ja sitoutuminen olivat keskeisiä varhaiskasvatuksen laadun tekijöitä.
Norjassa parannettiin päiväkotien laatua ja toiminnan sisältöjä ja päätettiin, että henkilöstöstä vähintään 40 prosenttia on opettajankoulutuksen saaneita.
Ruotsissa kaikilla yli 3-vuotiailla on oikeus maksuttomaan varhaiskasvatukseen osapäiväisesti ja lastentarhanopettajia on lähes 50 prosenttia henkilöstöstä.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on jo vuosia vaatinut jäsenmaitaan sijoittamaan varhaiskasvatukseen.
Englannissa Pelastakaa lapset -järjestö kampanjoi varhaisten vuosien tärkeydestä koko lapsen kehitykselle.
Kampanjaa perusteltiin aivotutkimuksella: 3-vuotiaan aivot ovat kaksi kertaa aktiivisemmat kuin aikuisen aivot. Varhaiskasvatuksella on pitkäkestoisia vaikutuksia muun muassa lapsen kielelliseen kehitykseen ja oppimistuloksiin.
Suomessa eduskunta päättää huhtikuussa hallituksen esityksestä varhaiskasvatuslaiksi. Lain tavoite on parantaa ja kehittää varhaiskasvatuksen laatua, sisältöjä, pedagogiikkaa ja koulutuksellista tasa-arvoa.
Varhaiskasvatuslakiesityksen ympärillä käyty keskustelu on ollut hämmentävää ja se on sisältänyt tahallista ja tahatonta väärinymmärrystä. Lain kehittämisesitykset tähtäävät vuoteen 2013. Siirtymäaika on pitkä ja se turvaa nykyisen henkilöstön aseman jatkossakin.
Eduskunnalla on vaativa tehtävä. Päätös vaikuttaa pitkälti tulevaisuuteen: lasten elämään, suomalaiseen koulutuspolitiikkaan, osaamiseen.
Päätökset on tehtävä tutkimustietoon perustuen. Varhaiskasvatus on kasvatus- ja koulutuspolitiikkaa ja se tulee näkyä myös henkilöstön koulutuksessa. Päiväkotien opettajankoulutuksen saaneen henkilöstön määrää on lisättävä.
Ritva Semi
varhaiskasvatuksen erityisasiantuntija
Opetusalan Ammattijärjestö
Anitta Pakanen
puheenjohtaja
Lastentarhanopettajaliitto
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.