Lähes jokainen lapsiperhe joutuu jossakin vaiheessa samaan tilanteeseen: äitiyslomat ja hoitovapaat on pidetty, ja lapselle pitää löytää päiväkoti. Millä perusteella tarhapaikka pitäisi valita? Pitäisikö valita yksityinen vai kunnallinen? Oulussa on yhteensä 95 päiväkotia, joten valinnanvaraa on.
Naps, netti auki: Oulun kaupungin sivuilla esitellään kaikki kaupungin ylläpitämät päiväkodit, ja sivuilta pääsee tutkimaan myös yksityisten päiväkotien nettisivuja. Päiväkodit on jaoteltu alueittain.
Esimerkiksi Simpsin päiväkodin painopistealueet ovat lastenkulttuuri ja perhekeskeisyys, Pyykösjärven päiväkodissa taas mottona on "lapsen hyvä ja turvallinen arki". Tuulikellon päiväkodissa Teknologiantiellä annetaan kielikylpyjä englannin kielellä, ja Taskilan päiväkodin toiminnan yleisiä tavoitteita ovat muun muassa turvallisen, toiminnallisen ja positiivisen ympäristön luominen päiväkodin lapsille sekä kestävän kehityksen periaatteiden omaksuminen arjen käytännöksi.
Kieli yleinen
valintaperuste
Oulun kaupungin päiväkotien erityisosaamisen alueita ovat muun muassa liikunta, musiikki, kielikylvyt, tietotekniikka, kestävä kehitys ja kansainvälisyys.
Päivähoidon ammattilaiset myöntävät, että päiväkotia valitaan nykyään tarkemmin kuin ennen.
Päivähoidon palveluyksikköpäälliköt Leena Karvo ja Liisi Puolanne Oulun kaupungilta kertovat, että yleisin hoitopaikan valintaperuste on edelleen päiväkodin sijainti. Tavallisesti lapsi viedään mieluiten tarhaan, joka on joko kodin tai vanhempien työpaikan lähellä.
Kielipainotteiset päiväkodit ovat kaupungin päiväkodeista niitä, joihin kuljetetaan kauempaakin. Uudet päiväkodit ovat vetovoimaisia, mutta toisaalta vanhalla on maineensa: nuoremmat lapset seuraavat useimmiten sisaruksiensa kanssa samaan päiväkotiin.
"En ole kyllä huomannut, että vanhemmat valitsisivat esimerkiksi tietotekniikan perusteella lapsensa tarhan", päiväkodin johtaja Juhani Jarva huomauttaa. Hänen luotsaamassaan Myllyojan päiväkodissa käytetään lapsille suunnattua KidWare -tietokoneohjelmaa.
Uransa aikana Jarva on ollut yhteensä kahdeksan oululaispäiväkodin johdossa. Hän näkee erityisosa-alueiden esiin nostamisen johtuvan päiväkotien henkilökunnan kiinnostuksen kohteista ja myös koulupuolen erityistymisestä.
"Jos osaan soittaa kitaraa, miksi en soittaisi myös työssäni."
Puolanteen ja Karvon mukaan erityisosaamista toivovat vanhemmat.
"Palautteissa pyydetään esimerkiksi enemmän liikuntaa tai enemmän musiikkia. Näitä toiveita päiväkodit sitten pyrkivät täyttämään", Puolanne sanoo.
Karvo muistuttaa, ettei päiväkodin valinnasta kannata ahdistua. "Kerran yksi kymmenen kuukauden ikäisen lapsen äiti soitti ja kysyi, voiko hän kierrättää lastaan eri päiväkotien erityistoiminnoissa. Sanoin, että niin pieni lapsi ei tarvitse vielä erityisiä virikkeitä. Äiti riittää ihan hyvin."
"Kaikissa päiväkodeissa perushoito on hyvää ja joka tapauksessa tärkein asia", Karvo jatkaa.
Yhteinen varhais-
kasvatussuunnitelma
Päiväkodit tekevät vuosittain toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen. Molemmat palautetaan esimiehelle, joka hyväksyy ne. Myös yksityisissä päiväkodeissa tehdään toimintasuunnitelmia. Ne ovat vanhempien nähtävissä päiväkodeissa.
Oulussa laaditaan Pohjois-Suomen osaamiskeskuksen johdolla yhtenäistä Oulun seudun varhaiskasvatuksen suunnitelmaa. Suunnitelmaan kirjataan ajatuksia muun muassa toiminta-ajatuksesta ja arvoista sekä erikielisten ja -kulttuuristen lasten huomioimisesta päiväkodeissa. Esiopetuksissa opetussuunnitelma on jo käytössä.
Päiväkodeissa tehdään lapselle myös henkilökohtainen opetussuunnitelma. "Käytännössä se tarkoittaa sitä, että vanhempien kanssa keskustellaan lapseen ja hänen hoitoonsa liittyvistä asioista, ja ne kirjataan opetussuunnitelman muotoon", Juhani Jarva selvittää.
"Kyllä päiväkotien toiminta on muuttunut tavoitteellisemmaksi ja jämäkämmäksi", Leena Karvo toteaa. "70-luvulla, kun aloittelin päiväkodissa, toiminta oli jotenkin sellaista leppoisempaa."
Karvo pitää nykyistä suuntaa silti ehdottoman hyvänä. "Kyllä ainakin täällä Oulussa päiväkodit ovat erittäin laadukkaita."
Palautetta
annetaan paljon
Laadunvalvontaan onkin kiinnitetty viime vuosina erityistä huomiota, Karvo ja Puolanne vakuuttavat.
Puolanne antaa esimerkin: "Kaikki vanhemmilta tullut palaute dokumentoidaan. Jos vanhemmat valittavat, heitä pyydetään täyttämään palautelomake. Tällä tavalla halutaan jämäköittää asioiden seuraamista."
Silti päiväkodeissa tulee tietysti myös ongelmia. "Vanhemmat seuraavat tarkkaan lastensa hoitoa", palveluyksikköpäälliköt toteavat. Kun asiat eivät tunnu hoituvan tarhan henkilökunnan kanssa, vanhemmat ottavat yhteyttä päivähoidon hallintoon.
"Tänä syksynä meille on tullut erityisen paljon valituksia päiväkodin arkeen liittyvistä asioista. Pienet asiat pitäisi selvittää päiväkodin ja kodin välillä", Karvo sanoo.
Päiväkoti
käy työstä
Puolanteen ja Karvon mukaan päiväkotien ongelmat ovat muuttuneet yhteiskunnan myötä. Vanhempien pätkätyöt aiheuttavat vaihtuvuutta myös lapsiryhmissä. Hajanaisten päivien vuoksi lapsi ei välttämättä ehdi sopeutua ryhmään.
"Tuntuu, että lapsi joutuu tässä yhteiskunnassa aika koville. Vanhemmat eivät ehkä aina ymmärrä sitä, että tarhassa käyminen on lapselle kova työpäivä, josta hänkin tarvitsee välillä lomaa", Karvo sanoo.
Julkisessa keskustelussa esillä ollut subjektiivinen oikeus päivähoitoon ja sen käyttäminen ovat saaneet myös päivähoidon aluepäälliköt pohtimaan suurta halua hoitopaikan käyttöön. "Olemme miettineet, eivätkö vanhemmat luota itseensä hoitajina, kun ajattelevat, että lapsi tarvitsee virikkeitä ulkopuolelta. Alle kolmevuotiashan ei tarvitse erityisiä virikkeitä. Kyllä lapselle riittää vanhemmankin seura", Puolanne kannustaa.