Päivähoito ja kilpailuttaminen ovat Oulussa outo sanapari, mutta Heikkilänkankaalle ensi kesäkuussa valmistuvassa monitoimitalossa kokeiltava malli ei ole Suomessa aivan ainutlaatuinen. Kokemukset ovat toistaiseksi kuitenkin liian vähäisiä; 54-paikkaisen kilpailutetun päiväkodin toiminnasta ei ole saatu vielä riittävästi käyttökelpoista tietoa koko hoitoalalle.
Itsestään selvää on, että tarjouksensa saa jättää myös kaupungin oma päivähoitoyksikkö. Sen on kuitenkin oltava tasavertainen hakija muiden kanssa. Päivähoitoyksikön täytyy hinnoitella tarjouksessaan esimerkiksi ateriat todellisten kustannusten mukaan.
Tässä yhteydessä aukeaa erikokoisille yrityksille ja yhdistyksillekin mahdollisuus tuottaa päivähoitopalvelujen ohella Heikkilänkankaan monitoimitalon kaikki siivous- ja ateriapalvelut. Sen uskoisi kiinnostavan myös isohkoja yrityksiä.
Uusi päänavaus saattaa pelottaa perinteiseen kaupungin päivähoitotoimintaan tottuneita. Heidän on hyvä huomata, että nykyisinkin Oulussa toimii kaupungin kanssa yhteistyössä 24 yksityistä päiväkotia. Kaupunki ja Kela maksavat niille tukea. Päivähoito- ja perhetyön johtaja Leila Kerola rauhoittelee huolestuneita sanoen, että kaupunki ei yksityistä omia päivähoitotoimintojaan vastaisuudessa.
Uuden mallin tuloksia kannattaa kuitenkin seurata tarkkaan. Toimintojen kilpailuttaminen on avainsanoja, kun kunnissa mietitään keinoja turvata asukkaille palveluja myös jatkossa.
Myös yksityisissä hoitopaikoissa henkilökunnan täytyy täyttää asetusten vaatimukset. Niin on tietysti myös kilpailutettavassa Heikkilänkankaan päiväkodissa. Nykyisin henkilökunnan taustat rikosrekisteriä myöten selvitetään tarkasti.
Yrittäjäksi tuleva saa tilat korvauksetta käyttöönsä. Eihän kaupunki saisi niistä vuokratuloa siinäkään tapauksessa, että huoneistossa toimisi sen oma päivähoitoyksikkö. Yhdenvertaisuuttakaan kilpailuttaminen ei uhkaa. Lapset valitaan Heikkilänkankaalle samoin perustein kuin kunnalliseen päiväkotiin. Sama pätee hoitomaksujen määräytymiseen.
Kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta voi aiemmin tekemänsä päätöksen perusteella jatkaa maltillista kilpailuttamista uusissa kohteissa. Epäilemättä olisi hyväksi vertailla eri kokoisten laitosten ja tukipalvelujen soveltuvuutta kilpailuttamiseen. Jos kokemukset ovat kehnoja, mallia voi muuttaa. Päinvastaisessa tapauksessa täytyy olla valmiutta laajentaa kokeilua.
paakirjoitus@kaleva.fi