Lastentarhaopettajaliitto on tyrmistynyt, että päivähoitolain kokonaisuudistusta ei tehdä. Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.) päätti viime viikon tiistaina, ettei yli 30 vuotta vanhaa päivähoitolakia uudisteta kokonaan, vaan vanhan lain epäkohdat korjataan virkamiestyönä.
"Tämä tuli meille suurena yllätyksenä, sillä lain kokonaisuudistusta on valmisteltu jo pitkään ja ministeri on luvannut, että vanha laki uudistetaan. Olemme todella pahoillamme tästä" sanoo Lastentarhaopettajaliiton puheenjohtaja Soile Oleander.
Hyssälä perustelee kokonaisuudistamisen vesittämistä aikataulullisilla syillä.
"Jos perustetaan isoja, jähmeitä komiteoita, niin työ viivästyy. Nyt aloitamme uudistamaan päivähoitoa kiireellisemmästä päästä eli ryhmäkoosta ja erityispäivähoidon osalta", sanoo Hyssälä.
Päivähoitoasioista vastaava, ylitarkastaja Kirsi Alila sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että päivähoitolain kokonaisuudistusta oli jo ehditty ministeriössä pohjustamaan usean kuukauden ajan ja tarkoituksena oli perustaa kokonaisuudistusta varten laaja työryhmä.
"Nyt vanhaa lakia on tarkoitus korjata niiltä osin, mitä hallitusohjelmassa on sanottu. Työ tehdään virkamiestyönä, mutta eri yhteistyötahoille ja toimijoille on tarkoitus järjestää kuulemis- ja lausuntomahdollisuuksia", sanoo Alila.
Hyssälä korostaa, että nykyinen päivähoitolaki on toiminut aika hyvin tähänkin asti.
"Mutta esimerkiksi erityistukea tarvitsevien suurta määrää ei ole tietenkään aikanaan osattu ennakoida."
Vanhan lain
korjaus ei riitä
Nykyinen päivähoitolaki on vuodelta 1973 ja sitä on uudistettu 80- ja 90-luvuilla.
"Pelkkien kipupisteiden uudistaminen ei kuitenkaan riitä. Kyllä tämä lain kokonaisvaltaisen uudistamisen pysäyttäminen kertoo jotain lapsuuden ja varhaiskasvatuksen arvostamisesta tässä maassa", sanoo Oleander ja korostaa, että päivähoitolaki on varhaiskasvatuspalveluiden keskeisin ohjauksen väline.
Oleanderin mukaan nykyinen päivähoitolaki jättää kunnille liikaa päätäntävaltaa lasten palveluiden järjestämisessä, mikä tarkoittaa sitä, että lapset saavat eritasoista hoitoa eri puolilla Suomea.
Nykyisessä päivähoitolaissa ei esimerkiksi määritellä, mikä on päiväkotiryhmien maksimikoko. Samoin Oleander kaipaa lain säätelevän muutenkin eri varhaiskasvatuspalveluiden puitetekijät sekä julkisen varhaiskasvatuksen tavoitteet ja merkityksen.
Varhaiskasvatuksen sisällön kehittäminen ei Oleanderin mukaan onnistu ilman lain kokonaisvaltaista uudistamista.
Hyssälä puolestaan sanoo, että päivähoidon sisältöä voidaan tehdä hyvin nykyisen lainsäädännön puitteissa eikä mikään estä kehittämästä sitä ja viemästä asiaa eteenpäin. Hyssälä myös muistuttaa, että vaalikautta on vielä jäljellä, joten kiireellisempien uudistusten jälkeen katsotaan, mitä vielä ehditään tehdä.
"Toivomme edelleen, että 70-luvun maailmana luotu päivähoitolaki uudistetaan kokonaisuutena", sanoo Oleander.