Päi­vä­hoi­don vaih­to­eh­doil­le lisää tukea

Ensi vuosi tuo lisää tukea perheille, joiden lapset eivät ole kunnan päivähoidossa. Kotihoidon tukea korotetaan 42 eurolla kuukaudessa ja yksityisen hoidon tukea 19,60 eurolla kuukaudessa.

Ensi vuosi tuo muutoksia niin kotihoidon tukeen, äitien päivärahaan kuin työttömien peruspäivärahaankin.
Ensi vuosi tuo muutoksia niin kotihoidon tukeen, äitien päivärahaan kuin työttömien peruspäivärahaankin.

Ensi vuosi tuo lisää tukea perheille, joiden lapset eivät ole kunnan päivähoidossa. Kotihoidon tukea korotetaan 42 eurolla kuukaudessa ja yksityisen hoidon tukea 19,60 eurolla kuukaudessa. Korotuksen jälkeen kotihoidon tuki on 294,28 euroa kuussa ja yksityisen hoidon tuki 137,33 euroa kuussa.

Pienintä päivärahaa saavien äitien ja isien päiväraha nousee liki 94 eurolla kuukaudessa. Minimipäivärahaa korotetaan 3,75 euroa päivältä, joten vähimmäispäiväraha on ensi vuoden alusta 15,20 euroa. Korotukset koskevat sekä sairaus-, äitiys, isyys ja vanhempainpäivärahan sekä kuntoutusrahan vähimmäismäärää.

Työttömien peruspäivärahaa korotetaan vain elinkustannusten muutosta vastaavasti, mikä merkitsee yhdeksän sentin korotusta päivässä. Yrittäjien tytöttömyysturvaan tulee muutos, joka tekee mahdolliseksi siirtymisen palkansaajasta yrittäjäksi tai päinvastoin etuuksia menettämättä.

Lyhyitä työrupeamia tekevien työttömien toimeentuloon vaikuttaa vastaisuudessakin se, että osa ansiotuloista jätetään huomiotta toimeentulotukea myönnettäessä. Vuonna 2002 alkanutta kokeilua jatketaan edelleenkin väliaikaisena vuoden 2006 loppuun. Huomiotta jätetään 20 prosenttia ansiotulosta, mutta enintään kuitenkin sata euroa.

Pitkään työttömänä olleet voivat saada myös vähintään kansaneläkkeen suuruista eläketukea. Eläketukea saadakseen on pitänyt syntyä vuosien 1941 ja 1947 välillä ja saada työttömyysturvaa yli 10 vuotta.

Kansaneläkettä saaville on luvassa seitsemän euron tasokorotus maaliskuun alussa. Korotus näkyy osaltaan myös leskeneläkettä, ylimääräistä rintamalisää ja maahanmuuttajien erityistukea saavien rahapussissa. Esimerkiksi ylimääräiseen rintamalisään se tuo enimmillään kolmen euron korotuksen kuukaudessa.

Kelan harkinnanvaraiseen kuntoutukseen on luvassa 100 miljoonaa euroa. Tästä summasta 87,4 miljoonaa euroa voidaan käyttää esimerkiksi yksilökohtaiseen terapiaan tai muuhun kuntoutukseen ja loppusumma kuntoutuksen kehittämishankkeisiin.

Rintamaveteraanit pääsevät vastedes kuntoutukseen niin halutessaan vaikka joka vuosi, mutta samalla lisätään avokuntoutuksen osuutta. Sotainvalidien korvattavia avopalveluja saavat vastedes myös invalidit, joiden työkyvyttömyysaste on vähintään 20 prosenttia, kun tähän asti haitta-asteen on pitänyt olla vähintään 25 prosenttia. Ruotsissa asuville sotainvalideille, jotka eivät hyödy Suomen avopalveluista, tarjotaan korvaukseksi yhtä ilmaista ateriaa päivässä.

Lisää maksettavaa tulee sekä palkansaajille että työnantajille, kun pakolliset sosiaalivakuutusmaksut nousevat. Työnantajien keskimääräisen työeläkemaksun arvioidaan nousevan 16,9 prosenttiin. Työntekijöiden tiliä leikkaavien sosiaalivakuutusmaksujen yhteismäärä nousee työeläkemaksun ja työttömyysvakuutusmaksun korotusten vuoksi arviolta 0,25 prosenttiyksikköä. Yli 52-vuotiailla korotus on vielä rajumpi eli 1,55 prosenttiyksikköä.

Lasten ääntä ja lapsen oikeuksia nostetaan julkiseen keskusteluun perustamalla lapsiasiainvaltuutetun virka syyskuun alussa. Myös tasa-arvovaltuutetun toimisto saa uuden ylitarkastajan viran.

Lue myös:

Kuntia kannustetaan palveluremonttiin

Budjetti ei vauhdita pendolinoja

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä