”Päi­vää”, saattaa Lulu ter­veh­tiä vie­ras­ta

Puhuva papukaija on iät ja ajat kiehtonut ihmismieltä, ja linnun puheeseen on aina liittynyt niin mystisiä kuin humoristisiakin tulkintoja.

Sinikelta-ara Lulu, 40, puhuu muutamia sanoja ja käyttää niitä tilanteisiin sopivasti. Vierasta tervehditään sanomalla päivää.
Sinikelta-ara Lulu, 40, puhuu muutamia sanoja ja käyttää niitä tilanteisiin sopivasti. Vierasta tervehditään sanomalla päivää.
Kuva: Neena Kuukasjärvi

Puhuva papukaija on iät ja ajat kiehtonut ihmismieltä, ja linnun puheeseen on aina liittynyt niin mystisiä kuin humoristisiakin tulkintoja.

Miksi papukaija puhuu? Lähtökohtaisesti syy on todennäköisesti sen parvikäyttäytymisessä. Parvessa kommunikointi edellyttää monenlaisia viestintäkeinoja, ja elekielen lisäksi tiheässä kasvustossa myös äänellä on tärkeä osansa.

Pintapuolisesti ajatellen papukaijan puhe voi olla vain matkimista, kuullun toistamista. Papukaijaharrastajat ja jopa tieteellinen tutkimus antavat kuitenkin muunlaista tietoa.

Amerikkalainen luonnontieteilijä Irene Pepperberg on tutkinut harmaapapukaija Alexin oppimista tutkiessaan eläinten kognitiivisia kykyjä.

Yli 20 vuoden intensiivisen koulutuksen tuloksena Alex osaa erottaa esineestä 50 ominaisuutta, viisi eri muotoa, seitsemän väriä, neljä eri materiaalia, laskee kuuteen sekä ymmärtää saman ja erilaisen sekä pienemmän ja suuremman käsitteet. Lisäksi se pystyy kertomaan havainnoistaan puhumalla.

Merijärvellä asuvan papukaijaharrastajan Heli Portin kokemuksen mukaan papukaijat ymmärtävät asiayhteyksiä.

”Terve- ja päivää-sanat liittyvät Vikillä ja Lululla aina uusien ihmisten tapaamiseen. Jos joku etsii jotakin ja kyselee, että missä, Viki on itse keksinyt kommentoida siihen, että hukassa”, hän kertoo.

”On selvää, että lintu saa ihmisten reaktioista positiivista vahvistusta, ja siksi käyttää tietyssä tilanteissa tiettyjä sanoja. Viki selvästi osaa ajoittaa esimerkiksi hyvin inhimilliseltä kuulostavan naurahduksensa sopivaan kohtaan keskustelua”, Heli Portti mainitsee.

Papukaijat ovat älykkäitä eläimiä, jotka luonnossa joutuvat käyttämään jatkuvasti aivojaan selviytyäkseen, ennen kaikkea löytääkseen ruokaa.

Lemmikkipapukaijan elämässä koulutukselliset haasteet voivat osin korvata luonnossa elämisen tarjoamia virikkeitä. Puheen opettaminen voi olla yksi tällainen.

”Lintujen kanssa vain positiivinen vahvistaminen toimii. Koiramaista miellyttämisen halua papukaijoilla ei ole, joten koulutuksen keinot on haettava muualta. Nälkäinen lintu on oikeinkin oppivainen, ja ahne tapaus tekee erityisherkkujensa eteen aika paljon”, Portti selvittää.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä