Oulun perusti kuningas Kaarle IX, jonka patsasta ei Oulussa (vielä) ole.
Naapurikaupungeissa Raahessa ja Kajaanissa perustajan patsaat seisovat näköalapaikoilla. Kummassakaan niistä ei kunnioiteta varsinaista hallitsijaa vaan kreivi Pietari Brahea (1602-1680), joka oli Suomessa suuriruhtinaskunnan kenraalikuvernöörinä kahteen otteeseen.
Vuonna 1651 perustettu Kajaani on ottanut viidellä paikkakunnalla kiertävän suurnäyttelyn esiteltäväksi historialliseen museoonsa.
Vuonna 1649 Salo-nimisenä perustettu Raahe, joka sai nykyisen nimensä 1652, ei ottanut. Ei sittenkään, vaikka raahelaiset lahjoittivat Pietari Brahelle jopa ree'en, muistuttaa tutkija Seija Väärä Turun maakuntamuseosta. Väärä tuli näyttelyn mukana Kajaaniin ja on myös toinen muhkean tietopaketin eli näyttelyluettelon toimittajista.
Vaikka kreivi oli maahan ja maa häneen tyytyväinen, mistä on Brahen omakätinen, lentäväksi lauseeksi muodostunut tekstikin näyttelyssä todisteena, on tosiasia se, että hän vietti vain kuusi vuotta 78-vuotisesta elämästään Suomessa, ei sen pitempää aikaa, vaikka saikin niin paljon aikaan, että Suomessa yhäkin puhutaan kreivin ajasta, kun tarkoitetaan hyviä aikoja.
Barokkimaisen runsas näyttely täyttää toisaalta tummasävyisenä toisaalta runsaudensarvimaisena museon koko toisen kerroksen.
Tietojen lisäksi se tarjoaa elämyksiä.
Elämyksistä kuohuttavin sijaitsee näyttelyn perällä vitriinissä, johon on Pietarille ja hänen ensimmäiselle vaimolleen Kristiina Katariinalle - Kristiinankaupungin ja Ristiinan pitäjän kummille - katettu herkkupöytä.
Ottaakohan pöytä kantaa keskusteluun, josta koko maa on kohissut sen jälkeen, kun maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja lipsautti mielipiteen joutsenkannan harventamisesta?
Pääruokana tarjotaan paistettua joutsenta!
Ainoa mikä puuttuu, on että taustalla soisi Carmina Buranasta se viiltävän surullinen laulu, jossa joutsen valittaa kärvennettäväksi ja syötäväksi joutumistaan.
Tarjolla on myös ostereita ja jälkiruokana isännän oman reseptin mukaan leivottua kakkua.
Ehtihän kulinaristi-kreivi kirjoittaa jopa keittokirjan, jossa on 600 reseptiä. Eniten löytyy leivontaohjeita, mutta suosiossa ovat myös juuresten, vihannesten ja riistan reseptit.
Matkustamisesta Pietari Brahen täytyi totisesti pitää. Kahdella kenraalikuvernöörikaudellaan Suomessa (1637-40 ja 1648-51) hän teki 10 tarkastus- ja virkamatkaa. Tästä näyttelyssä ovat esillä havainnolliset kartat ja runsaasti matka-arkkuja. Useimmat esineet edustavat vain aikakautta eivät kreivin omaa omaisuutta.
Näyttelyjulkaisu täydentää karttoja kertomalla vaikkapa, miten vuonna 1649 Pietari Brahe yöpyi Oulunlinnan pihalla tiilikivistä rakennetun pohjakerroksen päällä olevassa huoneessa eli Kuninkaankamarissa. Nimensä huone oli saanut Kustaa II Adolfin majaillessa siinä kahdesti.
Oulussa Brahe vieraili uudestaan talvella 1651 kuten myös Limingan hallintopitäjässä ja Salon pappilassa, nykyisessä Raahessa. Matkakumppani, maanmittari ClaesClaesson teki silloin mm. "Sahlon" ja Limingan kartat. Saloon määrättiin rakennettavaksi raatihuone, johon osoitettiin 200 hopeataaleria Pohjanmaan pohjoisen voutikunnan sakkorahoista.
Kun matka jatkui Kajaaniin, kirjoitettiin kaupungin perustamisasiakirja linnan kansliassa; Kajaanista tuli vapaaherrakunnan hallintokeskus. Brahe oli käynyt siellä aiemminkin ja tavannut mm. linnan toiseksi kuuluisimman vangin, runoilija Lars Vivalliuksen, jonka vapauttamiseen hän vaikutti 10 vuotta aiemmin.
Pietari Brahe vaikutti Suomessa ensimmäisellä kaudellaan 30-vuotisen sodan aikana. Näyttelyluettelon mukaan Pietari Brahe oli sairasteleva eversti, jonka kuningas vapautti palvelusta 1631.
10 vuotta myöhemmin, kun Kustaa II Aadolf oli jo kuollut, 14-vuotias kuningatar Kristiina nosti arvalla hänet drotsiksi (oikeushallinnon johtajaksi), siihenastisen uran huipulle. Pietari Brahe ei viihtynyt omapäisen ja tuhlailevan Kristiinan läheisyydessä, asema hovissa oli hankala. Siksi Pietari Brahe valitsi Suomen uudelleen, kun hänelle tarjottiin kenraalikuvernöörin paikkaa 1648.
Vielä Vaasa-suvun jälkeenkin Brahe johti holhoojahallitusta 1660-1661. Näyttelyesite kutsuu Brahea silloisen Ruotsin merkittävimmäksi mieheksi.
"Laiskuus ja juoppous leviävät päivä päivältä varsinkin ylen juominen, mihin eniten on syynä tupakansopimaton ja ylenmääräinen käyttö, että kohta ei löydy sekä naista ja miestä, nuorta ja vanhaa, joka ei sekä nuuskaisi ja joisi (!) tupakkaa myöhään ja varhain", ruotii varhainen Suomen ystävä maata, johon sanoi olevansa tyytyväinen.
Nykysuomalaiset ovat kiirehtineet puolustautumaan muistuttamalla, että talonpojan työ keskittyi kesään ja talvella levättiin. Pietari taas matkusti mieluiten rekikelillä ja teki vääriä päätelmiä pitäessään luppoaikaa viettävää suomalaista kaski- ja erämiestä laiskana.
