Painovoima ei ole maapallon pinnalla vakio. Huippuherkkien, painovoimaa mittaavien laitteiden tuottamaa tietoa tulkiten voidaan luoda kuva kallioperän rakenteesta. Kairanmaan metsissä on menossa parhaillaan vuonna 1972 alkanut mittausurakka, jolle ei loppua näy.
Geologian tutkimuskeskus on yli kolmen vuosikymmenen aikana mitannut painovoiman 72 000 neliökilometrillä eri puolilla maata.
Jokaisella neliökilometrillä on käyty paikan päällä ja otettu lukemat ylös neljästä kuuteen pisteestä. Geologi Jukka Kousan mukaan loputon urakka kannattaa, sillä se tarjoaa arvokasta geofysiikan perustutkimustietoa.
"Fysiikan lakien mukaan vetovoima on sitä suurempi, mitä tiheämpää alla oleva kallioperä on. Mittauksia tehdään niin sanotuilla malmikriittisillä alueilla. Mittaustulokset voivat johtaa jopa arvokkaan malmiesiintymän löytymiseen", Jukka Kousa kertoo.
Painovoimittaus tuottaa tietoa esimerkiksi kivilajeista, siirrosvyöhykkeistä ja jopa meteoriittikraatereista. Painovoimaa mitaten voidaan arvioida myös irtomaan tai vaikka kaatopaikkojen jätekasojen paksuutta ja tiheyttä.
Kiinnostava välialue
Mittauksia tehdään nyt Kestilän, Piippolan, Pyhännän ja Vuolijoen alueella. Seudun kallioperä on kahden jo aikaisemmin mitatun ison alueen vieressä.
"Kyseessä on alue kahden maankuoren lohkon välissä. Länsipuolella kallioperä on noin miljardi vuotta nuorempi kuin itäpuolella", Jukka Kousa tietää.
Työnjohtaja Heikki Manninen sekä tutkimustyöntekijät Esko Virtanen ja Terho Turunen keräävät tällä viikolla mittaustietoa Pyhännän Tavastkengän maisemissa.
Välillä maastotyö on aikamoista rämpimistä.
"Moottorikelkalla ei ole helppo ajaa pusikoissa ja ojien yli. Maastoliikenneluvat on haettu Metsähallitukselta ja yhteismetsiltä, mutta joskus on pako mennä yksityisen maille varoittamatta. Yleensä meihin suhtaudutaan hyvin, mutta kerran tuli vastaan niin äkäinen isäntä, että pois piti lähteä. Ei uskonut alkuunkaan, että ihan oikeilla asioilla olemme", Heikki Manninen naurelee.
Herkkä instrumentti
GTK:n auton liikkuminen seudulla saattaa herättää myös toiveita kaivoksen saamisesta kotikulmille. Toistaiseksi eivät gravimetrin tiedot ole kuitenkaan avanneet Suomessa yhtään kaivosta.
Välillä tulokset kuitenkin ovat sen verran kiinnostavia, että painovoima mitataan joltain alueelta systemaattisesti, esimerkiksi 20 metrin välein.
Heikki Mannisen työporukan mukanaan raahaama ja tarkoin kolhuilta vaalima laite on gravimetri. Satelliittipaikannus kertoo melkein sentilleen, milloin laite on täsmälleen halutussa paikassa.
"Painovoiman mittaa laitteen jousivaaka, joka on hyvin herkkä. Lähellä liikkuminen, tuuli ja pienetkin maanjäristykset sotkevat mittaustulokset. Lukuja tulkittaessa on otettava huomioon myös vuoksi ja luode eli kuun vetovoima", Heikki Manninen selvittää gravimetrin toimintaa.