Suomessa tehdään jatkossakin bisnestä puulla ja metsällä, mutta toimijoiden kenttä voi muovautua kovasti uudenlaiseksi.
Tulevaisuudessa on esimerkiksi mahdollista, että yhä suurempi osa nykyään selluksi keitettävästä havu- ja koivukuitupuusta poltetaan energiaksi. Tällaisenkin johtopäätöksen voi vetää viime keväänä koostetusta Metsäalan tulevaisuusfoorumin kirjasta Metsän uusi aika.
Joensuun yliopiston tutkija Jakob Donner-Amnell on kirjassa pohtinut sitä, miksi uusiutuminen on välttämätöntä metsäsektorin menestykselle Suomessa.
Donner-Amnellin mukaan strategisen ajattelun tasolla pitää tapahtua hyvin suuri muutos Suomessa. Suomi ja Ruotsi ovat ainoita metsätalousmaita maailmassa, joissa paperintuotanto on ollut päätoiminto, Suomessa vielä voimakkaammin kuin Ruotsissa. Esimerkiksi USA:ssa sahatavara ja rakennustuotanto kannattelee yrityksiä yli suhdanteiden.
Stora Ensolle paperi ei ole enää lupaava alue
Vaikka painopaperi on ollut erittäin hyvä menestystuote suomalaisille, se ei Donner-Amnellin mukaan enää voi olla päätuote, jonka perässä muut tuotteet tulevat.
Donner-Amnell korostaa, ettei hän ole paperiyrityksiä vastaan. Hän uskoo, että paperiyritykset pysyvät edelleen merkittävinä yrityksinä.
"Paperin kysyntä ei häviä mihinkään, se ei vaan juurikaan enää kasva."
Stora Enson keskiviikkoisen tiedotteen mukaan sillä on kaksi lupaavaa aluetta. Toinen on kartonki- ja pakkaustuotteet ja toinen on trooppinen massa. "Paperia ei mainittu lupaavana lohkona, vaikka sen osuus Stora Enson tuotantovolyymista on nyt suuri. Se on hyvin oireellista, ja sen voi nähdä hyvänä merkkinä, silloin on ehkä tajuttu maailman menoa", Donner-Amnell sanoo.
"Rakenteita pitäisi miettiä uusiksi"
Donner-Amnellin mukaan UPM:llä on Stora Ensoa paremmat mahdollisuudet pärjätä pitempään painopaperikisassa.
"UPM:llä on omaa metsää ja sähkössä omavaraisuus toisin kuin Stora Ensolla, joka myi pois suuren osan energiantuotannostaan ja metsänsä."
Valtion käsitys metsäteollisuuden mahdollisuuksista on Donner-Amnellin mielestä hyvin vanhanaikainen.
"Vaikka isot yritykset ovat paljolti itse asettaneet itsensä tähän tilanteeseen, niiden luullaan olevan nyt parhaita viemään meidät johonkin uuteen. Ikään kuin koko alan kehitys olisi vain heidän varassaan", Donner-Amnell ihmettelee asetelmaa.
Häntä huolettaa se, että suuret yhtiöt eivät satsaa uusiin asioihin.
"Jos yhtiöt eivät halua laittaa rahojaan uuden synnyttämiseen ja valtiota tarvitaan apuun, silloin on mietittävä aika tarkkaan, mihin valtio suuret tukirahansa laittaa. Valtion kannattaisi sijoittaa rahojaan myös uusiin toimijoihin."
Biojalostamo on yksi uusi konsepti, joka voi tuoda jonkin verran uutta. Biojalostamo voisi olla tavallaan sellutehdas, joka voi tilanteen mukaan tuottaa nykyistä laajemmalla valikoimalla muutakin.
Donner-Amnellin mukaan biojalostamo ei ole mikään valmis konsepti eikä ole selvää, sopiiko se kovin hyvin metsäteollisuusyrityksille.