Nyt on oululaisilla ja suomalaisilla yrityksillä oikea hetki ja korkea aika innostua painettavasta älykkyydestä, jota VTT on kehittänyt kymmenisen vuotta.
Näin vakuuttavat VTT:n tutkimusprofessori Harri Kopola ja ohjelmajohtaja Matti Koivu Oulu Innovationista.
Harri Kopola on jo vuosien ajan vetänyt Oulussa tutkimusta, jossa on kehitetty painotekniikkaa uusille urille. VTT:llä on kehitetty valmistustapoja, joilla voidaan ohuen muovi-, paperi-, kuitu- tai metallikalvon sisälle painokoneella sijoittaa hyvin pieniä, fiksuja asioita.
Ohuessa kalvossa voi olla vaikkapa hygieniamittareita, jotka kertovat tuotteiden tai ympäristön tilasta. Hyvin pientä elektroniikkaa voidaan myös sijoittaa painotuotteisiin.
Oleellista on, että nämä tuotteet voidaan suoltaa suoraan ulos painokoneesta, varsinaisena massatuotantona. Näin voisi syntyä Suomeen uutta tuotantotoimintaa , joka voisi kannattavasti toimia myös täällä.
Kopola korostaa, että nyt puhutaan tuotannollisen toiminnan pystyttämisestä Ouluun tai Suomeen. "Voisin kuvitella, että verraten pieni paja voi tuottaa näitä tuotteita rullalle kymmeniä kilometrejä päivässä. Tässä kentässä on erittäin hyviä toimintamahdollisuuksia pienille ja keskisuurille yrityksille, joilla on näkemyksiä."
Terveys- ja hygieniapuolella on uudessa tuotantotavassa heti taivas avoinna, sanoo Kopola. Hygieniatestaukseen tehdään jo tuotteita painotekniikalla.
Varsinaisen painettavan elektroniikan puolella kehitystyötä tarvitaan enemmän. Kovin monimutkaisia elektronisia piirejä ei voida vielä tarpeeksi virheettömästi tehdä painotekniikalla, vaikka paljon voidaan jo tehdäkin.
Suomessa kannattaisi nyt Kopolan mielestä keskittyä niihin tekniikoihin, joita voidaan viedä teollisuuteen suhteellisen nopeasti. "Suomalaiset panokset pitäisi asettaa diagnostiikkaan ja pakkauksiin, ja osin elektroniikkaan."
Suuriakin yrityksiä tarvitaan mukaan
Painettava elektroniikka eli laajemmin ottaen painettava älykkyys on pari kuukautta sitten juhlallisella allianssisopimuksella kirjattu Oulun innovaatiokeskittymän yhdeksi painopistealaksi.
Kaupallistamisessa haetaan nyt oikeita sovelluksia, oikeita pelureita ja kanavia. VTT pääsee tiettyyn vaiheeseen, mutta sen jälkeen tarvitaan muitakin, että touhusta saadaan liiketoimintaa.
VTT:llä painettava älykkyyden ohjelmassa toimii 100 henkeä, siitä runsas puolet on Oulussa. Oulun seudulla tutkimuspuolella liikkuu rahaa noin 15 miljoonaa euroa.
Vuonna 2025 maailmassa tällä tekniikalla valmistetuilla tuotteilla olisi joidenkin ennusteiden mukaan jopa noin 300 miljardin euron markkinat. Summa on suurempi kuin nykyhetken piipohjaista elektroniikkaa tekevän piiteollisuuden liikevaihto. Todellinen toteutuma jää nähtäväksi.
Matti Koivun vetämä PrintoCent on painettavan elektroniikan ja optisen mittaustekniikan innovaatiokeskus. Puolessa vuodessa pieniä yrityksiä on Koivun mukaan tullut ripeästi mukaan.
"Kymmenen miljoonaa investoidaan, meillä on jo 5-6 miljoonaa euroa kasassa", Koivu kertoo kerätyn rahoituksen määrästä.
"Suurissa yrityksissä vielä odotetaan, että täällä kehitetään jotakin valmiiksi. Mutta me tarvitsemme myös yrityksiä, joilla on kuluttajatuotteilla maailmanlaajuiset markkinat, kertomaan tarpeistaan ja näkemyksistään ja mielellään osallistumaan näihin hankkeisiin."
Koivu toteaa, että painettavan älykkyyden mahdollisuudet eivät perustu siihen, että ihmisten pitäisi oppia uusia käyttäytymismalleja.
"Nyt vaan tehdään vaikka näyttöjä uudella teknologialla: painamalla painokoneella. Yksi markkina-alue onkin entisen valmistuksen korvaaminen halvemmalla teknologialla", Koivu selittää menestymisen mahdollisuuksia.