Pääkirjoitus

Pai­ne­tun älyn lä­pi­mur­to myös uskon pa­laut­ta­ja

Oululaisen osaamisen maine on kärsinyt viime vuosina kolauksia, mutta edelleen kaupungissa pystytään luomaan uutta ja kiinnostavaa teknologiaa.

Oululaisen osaamisen maine on kärsinyt viime vuosina kolauksia, mutta edelleen kaupungissa pystytään luomaan uutta ja kiinnostavaa teknologiaa.

Osoituksena tästä Oulussa otettiin tiistaina käyttöön maailman ensimmäinen niin sanotun painetun älyn pilottipainokone. Toiveena on nyt, että kyseinen innovaatio potkaisee vauhtiin painetun älyn teollistamisen kaupungissa.

Niin sanotun PrintoCent-yhteistyön perustivat VTT, Business Oulu, Oulun yliopisto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Tekniikalla arvioidaan olevan alallaan kansainvälisesti 2–3 vuoden etumatka.

Oulun painokone ja tekninen ympäristö mahdollistavat alan teollisen pilottivalmistuksen erittäin pienellä riskillä. Näin mukaan tulevien yritysten ei tarvitse liiketoiminnan käynnistysvaiheessa investoida omaan tuotantoympäristöön.

Painettu äly on tavalliselle pulliaiselle vielä terminä outo, eikä tekniikkakaan avaudu helpolla. Ideana siinä on sijoittaa elektronisia, kemiallisia tai biologisia osia vaikkapa muovikalvolle suuria määriä valtavilla nopeuksilla niin pienillä kustannuksilla, että niitä voidaan käyttää massatuotteissa. Nämä voivat olla esimerkiksi elektroniikkaa tai älykkäitä pakkauksia, jotka alkavat tulla kuluttajille lähivuosina tutuiksi.

Odotukset pilottipainokonetta kohtaan ovat nyt valtavat. Sen arvioidaan tukevan jopa 10 000 työpaikan syntyä Suomen vientiteollisuuteen. Saavutuksen taustalla on Oulussa 1990-luvun lopulla alkanut tutkimustyö.

Tapaus osoittaa taas, kuinka tutkimuksessa voi läpimurron saavuttamiseen mennä vuosia, jopa vuosikymmeniä. Siksi tutkimusrahoittajilta edellytetään tulevaisuudessakin sekä kykyä lupaavien hankkeiden löytämiseen että kärsivällisyyttä.