Maahanmuuttoviraston Irakin turvallisuustilanteesta laatiman uuden arvion mukaan olosuhteet osassa maata ovat muuttuneet hieman aikaisempaa turvallisemmiksi. Kokonaan turvallisena maana Irakia ei uuden päivityksenkään perusteella pidetä.
Arvio on yksi työkalu päätettäessä Irakista tulevien turvapaikanhakijoiden oleskeluluvista. Hakemukset käsitellään edelleen yksilöllisesti, joten mitään nopeaa palautusautomaattia tästä tuskin on odotettavissa. Todennäköisesti arvion suurin vaikutus on ennalta ehkäisevä: tulohalut saattavat hieman laantua.
Suomeen syksyn aikana saapuneista noin 23 000 turvapaikanhakijasta suurin osa, 16 000, on lähtöisin Irakista. Se on ollut sotatilassa ja nyttemmin jatkuvien väkivaltaisuuksien tantereena diktaattori Saddam Husseinin hallinnon kukistumisesta, vuodesta 2003 lähtien.
Irakilaisia on paennut väkivaltaisuuksia suurin joukoin ei puolille Eurooppaa. Eniten heitä on Saksassa ja Ruotsissa. Saksassa irakilaisista liki 89 prosentille on myönnetty turvapaikka ja Ruotsissakin noin 60 prosentille.
Suuri ryntäys Suomeen käynnistyi loppukesällä ja on jatkunut pitkin syksyä. Viime aikoina tulleiden turvapaikanhakemuksia ei ole ehditty käsitellä. Käsittelyssä oli kolmen viikon tauko uutta turvallisuusarviota odoteltaessa. Normaalistikin hakemusprosessiin kuluu useita kuukausia.
Irakin tilanteen ongelmallisuutta kuvaa hyvin se, että vain harva Saksassa ja Ruotsissa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista on palautettu kotimaahansa. Osa heistä jatkaa elämäänsä Euroopassa paperittomana.
Sen sijaan turvapaikanhakijoiden mukana Balkanin maista, Albaniasta ja entisen Jugoslavian hajoamisen seurauksena syntyneistä valtioista tulleita on toimitettu takaisin kotimaihinsa. Balkanin aluetta pidetään pääsääntöisesti turvallisena.
Ennätyksellisen suuri turvapaikanhakijoiden määrä herättää hämmennystä Suomessa. Jos tilannetta kriisimaissa ei saada rauhoitetuksi, turvapaikanhakijoiden määrä saattaa tästä vielä kasvaa.
Seitsemän miljoonaa syyrialaista on joutunut lähtemään sodan jaloista. Suurin osa heistä elää surkeissa leirioloissa Turkissa, Libanonissa ja Jordaniassa. On vain ajan kysymys, milloin olojen sietämättömyys ajaa heidät liikkeelle.
Kansainvaellus on noussut sellaisiin mittasuhteisiin, että se haastaa Euroopan unionin päättämään kaikkia koskevista yhteisperiaatteista ongelman ratkaisemiseksi. Yhteinen turvallisuusarvio tarvittaisiin kipeästi, jotta säästyttäisiin ihmisten säntäilyltä sinne tänne.
EU:n täytyy kyetä myös sopimaan turvapaikanhakijoiden aiheuttaman taakan jakamisesta niin, että kaikki jäsenmaat osallistuvat siihen kantokykynsä mukaisessa suhteessa.
EU-komissio on esittänyt keinoksi pysyviä kiintiöitä. Suomen hallitus on ohjelmansa kirjaukseen vedoten vastustanut tätä, vaikka se tarjoaisi nykyistä kestävämmän ja Suomellekin edullisemman ratkaisun.
Pääkirjoitus