Elinkeinoelämän suhdanteet ovat jatkaneet kesän kuluessa myönteistä kasvuaan. Suunta on kohti parempaa, mikä on harvinaista herkkua pitkään jatkuneen tuskastuttavan heikon talouskehityksen jälkeen.
Vaikka kasvupyrähdyksen voima on yllättänyt, suuria pikavoittoja ei rakenteellisten ongelmien syvyyden takia voi vielä odottaa. Kasvun odotetaan jatkuvan varsin maltillisena. Näkymät myötäilevät siten pitkälti valtiovarainministeriön tekemiä ennusteita.
Nousukausi on totta, mutta lähivuosien ennakoitu kasvu on vielä kaukana aikaisempina vuosikymmeninä koetuista harppauksista.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n alkuviikon tuore suhdannekatsaus vahvistaa talouden myönteistä näkymää. Teollisuudessa ja rakentamisessa tilanne on jopa keskimääräistä parempi, ja palvelualoillakin on nähtävissä parannusta. Suurten yritysten liikevaihdon kasvu alkuvuonna kertoo talouden pohjan vahvistumisesta. Näitä uutisia on odotettu kuin kuuta nousevaa.
Tilanne on kohentunut jopa siinä määriin, että ennakoitavissa on kapasiteettipulaa ja rekrytointiongelmia. Kasvu on EK:n mukaan kohdannut nopeasti pullonkauloja, joista pitäisi päästä eroon.
Ongelmat ovat laaja-alaisia ja osin rakenteellisia. Siksi niiden hoitamiseksi ei ole olemassa yhtä kikkaa, vaan tarvitaan useita yhtäaikaisia toimia. Esimerkiksi työn kohtaanto-ongelmiin on haettavissa ratkaisuja verotuksen, sosiaaliturvan ja asuntopolitiikan keinoin.
Myönteinen suhdannetilanne ei vielä selätä julkisen talouden rakenneongelmia. Liikkumavaraa ei välttämättä ole. Esimerkiksi työllisyysaste pitäisi pystyä nostamaan pohjoismaiselle tasolle.
Valtion vuoden 2018 talousarvion laadinta on parhaillaan menossa, ja valtiovarainministeriön esitys julkaistaan ensi viikon torstaina.
Kesän keskustelussa pintaan on pulpahtanut ehdotuksia, joilla talouskasvua jaettaisiin äänestäjille. Listalla on sekalaisia toiveita kuten vanhempainvapaiden uudistaminen, takuueläkkeen nostaminen, työmatkapyöräilyn kilometrikorvaus, sähköautojen latauspisteet, autoveron laskeminen jne.
Talouskasvun ohella paineita kasvattaa se, että ensi vuoden budjetti on jo osittain vaalibudjetti. Äänestäjille pitäisi tarjota helpotuksia, jotka vaikuttavat yksilötasolla, mutta vakuuttavat, että myös rakenteita voidaan korjata.
Kasvua ja malttia tukevan linjan kestävyys mitataan syksyn työehtosopimusneuvotteluissa. Palkansaajan ostovoiman turvaamiseen voidaan käyttää palkankorotuksia, vero- ja maksupolitiikkaa tai niiden yhdistelmiä. Vaikeuskerrointa kasvattaa se, että kilpailukyky-sopimus nostaa edelleen työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja ja leikkaa julkisen sektorin lomarahoja.
Kotimaista kysyntää pitäisi tukevoittaa kasvattamalla ostovoimaa. Virinnyttä vientiä puolestaan ei saisi turmella liian suurilla palkankorotuksilla. Kasvulle pitäisi antaa mahdollisuuksia, kun vihdoin ja viimein on saatu tukevaa maata jalkojen alle.