Pääkirjoitus

Paineet ve­ro­re­mont­tiin kas­va­vat

Viron verotus on Suomeen verrattuna niin kilpailukykyinen, että se voi houkutella yritysten lisäksi myös osaajia.

Viron verotus on Suomeen verrattuna niin kilpailukykyinen, että se voi houkutella yritysten lisäksi myös osaajia. Suomen on pakko seurata perässä keventämällä edelleenkin verotustaan ja alentamalla suurimpien tulojen marginaaliverotusta.

Kesällä taloudellisen tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Pentti Vartia esitti ajatuksen tasaverosta, virolaisesta järjestelmästä. Silloin ehdotus tyrmättiin. Nyt vero-oikeuden professori Kari S. Tikka ennustaa, että Suomessa saatetaan luopua tuloverojen progressiosta jo 5-10 vuoden aikana. Silloin verotuksessa siirryttäisiin tasaveroon.

Professori Tikka huomautti Keskuskauppakamarin veropäivillä viime keskiviikkona, että osaajiin kohdistuvaa palkkaverokilpailua on odotettavissa erityisesti Suomen lähialueilla. Virossa tasaveroprosentti on ensi vuonna 24, Latviassa 25 ja Venäjällä 13. Suomessa tällaisista tuloveroista voidaan vain haaveilla. Esimerkiksi hyvätuloisen kaksilapsisen perheen tuloveroprosentti on 45, kun se Britanniassa ja Ranskassa on 30-31 prosenttia.

Suomessa ansiotuloja verotetaan yhä raskaasti veroalennuksista huolimatta. Samaan aikaan osingonsaajat maksavat pääomatuloista 29 prosentin veron. Progressio ei kohdistu suurimpiin tuloihin, jotka harvoja poikkeuksia lukuunottamatta ovat pääomatuloja. Vaurain prosentti osingonsaajista saa liki puolet kaikista osinkotuloista.

Veroasiantuntijat etsivät nyt kiivaasti uudistusmallia, jonka turvin Suomi pysyisi joten kuten mukana verokilpailussa. Progressio tasaa tuloeroja, mutta samalla kun toivotaan veronalennuksia pieni- ja keskituloisille, se merkitsee progression kiristämistä. Tällä tiellä ei enää voida jatkaa.

Tasavero on yksi vaihtoehto, mutta sitä ei voida toteuttaa ilman sosiaaliturvaremonttia, perustuloa tai negatiivista tuloveroa. Molempia kavahdetaan, koska niiden pelätään lisäävän työn vieroksuntaa, vaikka ne vähentäisivät hallintobyrokratiaa ja lisäisivät työnteon kannustavuutta.

Progressiivisen verotuksen muutos tasaveroksi ei käy kädenkäänteessä, jos se ylipäätään koskaan toteutuu. Idea sinänsä ei ole uusi. Jo vuonna 1996 eduskunnan "verokopla" esitti tuloverotuksen siirtämistä kunnille, pienten tulojen verottomuutta ja tasaveroa verottomuuden alarajan ylittäviltä tuloilta. Kaikkia verovaihtoehtoja ja niiden vaikutusta sosiaaliturvaan kannattaa selvittää. Yksi ratkaisu olisi, että ansio- ja pääomatulojen verokanta olisi sama. Yksi tasaveroprosentti on ehkä liian radikaali. Mutta miten olisi kaksi tasaveroprosenttia?

paakirjoitus@kaleva.fi