Työttömyysturvan uudistamista pohtinut työryhmä veti odotetusti vesiperän työssään viikonloppuna. Työnantajajärjestöistä, virkamiehistä ja palkansaajakeskusjärjestöistä koostunut kolmikantainen työryhmä jätti hallitukselle erimielisen muistion mahdollisista toimenpiteistä.
Riitaisa kolmikanta ei löytänyt yksimielisyyttä työttömyysturvan tiukennuksista tai kannustavuuden lisäämisestä. Suurimmat kiistat koskivat keskeisiä toimenpiteitä, joilla Suomeen tavoiteltiin noin 8 000–10 000:ta uutta työpaikkaa.
Umpisolmuun on sidottu monia työmarkkinajärjestöille periaatteellisia kysymyksiä. SAK ja STTK eivät halunneet heikennyksiä työttömyysturvaan, joten sitä ei saatu muutetuksi kannustavammaksi porrastamalla ansiosidonnaista päivärahaa työttömän oman aktiivisuuden perusteella.
Tämän lisäksi ryhmässä ei päästy sopuun yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien eläköitymislaista, johon Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suhtautunut karsaasti.
Myös ansiosidonnaisen työttömyystuen notkeampi käyttö palkkatukena, koulutusrahana tai starttirahana jäi puheen asteelle.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli muistiota tiistaina. Vastuu työttömyysturvan uudistamisesta on nyt hallituksella. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) aikoo tavata työmarkkinajärjestöjen edustajat loppuviikosta. Silti paineet siirtyvät hallituksen sisälle.
Tehtävää vaikeuttaa kilpailukykysopimus kiky, jossa on epämääräisyyksiä ja tulkinnanvaraisuuksia. Palkansaajapuolen mukaan kiky estää puuttumisen ansiosidonnaisen päivärahan tasoon ilman yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa.
Koska kyse on kiky-sopimuksen tulkinnasta, hallitus voi joutua ensitöikseen päättämään, onko kikyyn kirjattu yhteistyö työmarkkinajärjestöjen kanssa katsottava tehdyksi, vaikka tuloksia ei tullutkaan.
Hallitus tuskin hajottaa kikyä tässä vaiheessa palasiksi, mutta kokoomuksessa ja keskustassa on varmasti halua viedä työlainsäädännön ja työttömyysturvan muutoksia eteenpäin ulkopuolisista mielipiteistä välittämättä.
Moni hallituksen ajama uudistus on jumittunut matkan varrella, joten kahdessa hallituspuolueessa voi olla houkutusta osoittaa kaapin paikka muuttamalla työttömyysturvaa ilman työmarkkinajärjestöjen sanelua. Perussuomalaiset näyttää vetävän toiseen suuntaan. Kolmannen hallituspuolueen vastustus voi kaataa työttömyysturvan muuttamisen.
Kannatuksensa romauttaneen puolueen eduskuntaryhmä ennätti tuoreeltaan vakuuttamaan, että ilman kolmikannan yksimielisyyttä ansiosidonnaista ei heikennetä.
Työttömyysturvan uudistamisen mahdottomuus kertoo, että koko järjestelmästä on tullut sekava ja poliittisesti latautunut. Eihän kyse ole muusta kuin apuvälineestä, joka yhdistää työntekijän uuteen työhön.
Kallis ja monimutkainen työttömyystukikoneisto tarvitsee perusteellisen korjauksen. Tekeillä oleva pikainen päivitysyritys ei riitä.
Pääkirjoitus