Hallitus tekee nyt pakkoliikkeitä harmaan talouden torjunnassa. Paineita liikkeille loi talousrikossyyttäjien kiukkuinen yleisöosastokirjoitus kesäkuun Helsingin Sanomissa. Siinä 11 talousrikossyyttäjää kritisoi poliitikkoja välinpitämättömyydestä rakennusalan harmaan talouden kitkemisessä.
Syyttäjien äkäily sai oikeusministeriön sopimaan syyskuuksi tapaamisen kirjoittajien sekä valtakunnansyyttäjänviraston kanssa. Oikeusministeri Tuija Braxin (vihr.) ja syyttäjien tapaamisessa ruoditaan nykylakien puutteita harmaan talouden torjunnassa.
Lepyttelytapaamisessa esille nousee varmasti käänteinen arvonlisäverojärjestelmä. Sen käyttöönottoa rakennusalalle ovat vaatineet myös muun muassa Rakennusliitto ja monet harmaan talouden tutkijat.
Käänteisessä arvonlisäverossa esimerkiksi rakennustyön tilaaja maksaa arvonlisäveron, kun nykyisessä mallissa veron maksaa aliurakoitsija. Käänteisessä mallissa veron maksua on helpompi valvoa.
Teollisuus jarruttaa, poliitikot jahkailevat
Syyttäjien kannanotto lisää poliitikkojen paineita vähintäänkin harkita rakennusalan käänteistä alv:tä. Asiaa pohditaan ensi keväänä. Sitä ennen asiaa selvittelee ainakin Työ- ja elinkeinoministeriö. Se tutkituttaa, miten reilun vuoden vanha tilaajavastuulaki on toiminut. Laki velvoittaa urakan tilaajaa selvittämään, että aliurakoitsija on rekisteröitynyt ja maksanut työeläkemaksut sekä verot.
Työministeri Tarja Cronberg (vihr.) parsisi rakennusalan valvontaa juuri käänteisellä alv-järjestelmällä, josta on saatu hyviä kokemuksia ainakin Hollannista.
"On osoittautunut, että tilaajavastuulaissa on paljon ongelmia. Haluamme saada sen toimivaksi mahdollisimman pian."
Kevääseen haluaa odottaa myös valtiovarainministeriö, koska tuolloin saadaan tietää käänteisen alv:n ruotsalaiskokemuksista.