Bushin hallinnon suosiolukujen laskiessa ennätyksellisen alhaalle myös yhä useampi amerikkalainen republikaanipoliitikko on liittynyt kuoroon, jossa vaaditaan amerikkalaisjoukkojen vetäytymisen aloittamista Irakista viimeistään ensi vuoden lokakuussa.
"Kahden ja puolen vuoden sodankäynnin jälkeen meidän on katsottava asiaa uusin silmin", selitti republikaaninen kongressiedustaja Walter Jones North Carolinasta.
Saman vahvisti hawaijilainen demokraattiedustaja Neil Abercrombie, joka oli saanut aloitteen taakse myös teksasilaisrepublikaaniedustaja Ron Paulin. Kongressissa kasvaa parhaillaan voimakas liike Irakin sodan jatkamista vastaan.
"Jos emme ryhdy suunnittelemaan vetäytymistä nyt, olemme Irakissa vielä kymmenenkin vuoden kuluttua ilman tietoa siitä, kuinka kauan tehtävä jatkuu", Jones varoitteli.
Kasvavat paineet Irakin miehityksen lopettamiseen myös republikaanileirissä perustuvat yksinkertaisesti siihen, että kongressin jäsenet pelkäävät Bushin sotapolitiikan maksavan heille heidän virkansa ensi vuoden välivaaleissa.
Perusteet sodalle olivat perättömiä
Vielä viime vuonna Bushin uudelleen virkaansa valinneet amerikkalaiset alkavat olla kasvavassa määrin kyllästyneitä kuuntelemaan Bushin kabinetin onttoja "olemme paremmassa turvassa nyt" -mantroja samaan aikaan kun uutiset kertovat yhä uusista amerikkalaisuhreista ja laajenevasta väkivallasta Irakissa.
Uutta kiskottavaa Valkoisen talon kivirekeen ovat osaltaan tuoneet julkisuuteen päässeet brittimuistiot, joissa on kerrottu kuinka Bushin kabinetti oli päättänyt sodasta jo kuukausia ennen kuin siihen haettiin kongressilta valtuutus.
Amerikkalaiset kyselevät yhä useammin, miksi ihmeessä koko Irakin sotaretkelle piti lähteä.
Yksi kerrallaan hallituksen antamat perusteet ovat osoittautuneet perättömiksi eikä pelkkä patriotismi ja uskollisuus presidenttiä kohtaan jaksa valaa uskoa sodankäynnin jatkamisen välttämättömyyteen.
Useiden riippumattomien poliittisten analyytikoiden mukaan sodasta irtipääsyn keskeinen ongelma on, aivan kuten britit ennen sotaa epäilivätkin, ettei Bushin hallituksella todellisuudessa ollut minkäänlaista realistista ohjelmaa tai politiikkaa Irakin yhteiskunnalliseksi jälleenrakentamiseksi Saddam Husseinin sinänsä helpon sotilaallisen kaatamisen jälkeen.
Demokratian ja rauhan asemesta irakilaiset ovat saaneet miehityksen myötä sissisodan ja kaaoksen, jonka pelätään räjähtävän täydeksi sisällissodaksi jos amerikkalaiset nyt lähtisivät.