Pääkirjoitus

Paineet alkavat kasautua – tällä viikolla pitäisi tulla jo tes-solmun päänavauksia

Työmarkkinatilanne on vaikea, sillä katkolla on isoja sopimuksia, mutta päänavaajaa ei näy.

Syksyn työmarkkinatilanne kuumenee vähitellen, sillä katkolla on isoja sopimuksia, mutta päänavaajaa on vaikea löytää.
Syksyn työmarkkinatilanne kuumenee vähitellen, sillä katkolla on isoja sopimuksia, mutta päänavaajaa on vaikea löytää.
Kuva: Kontiainen Jarmo

Työmarkkinatilanne on vaikea, sillä katkolla on isoja sopimuksia, mutta päänavaajaa ei näy.

Pahimmassa tapauksessa on luvassa lakkosyksy ja sitä seuraava lakkokevät. Nyt tarvitaan malttia pöydän molemmin puolin.

Työehtosopimusneuvotteluja on käyty parin kuukauden ajan vaikeissa asetelmissa. Paineet tuloksen aikaansaamiseksi alkavat kuitenkin kasautua, kun yli 200 000 työntekijän työehtosopimukset ovat katkolla lokakuun lopussa.

Syksyn neuvotteluja seurataan silmä kovana, sillä vientialoilta odotettavat päänavaukset viitoittavat tietä myös ensi kevään sopimuksille.

Torstaina katkolla on vaikutusvaltaisen SAK:laisen Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden välinen työehtosopimus. Neuvottelut ovat kuitenkin jumiutuneet eikä tes-solmun avaajaa tahdo löytyä. Marraskuussa vuorossa on vielä muita vientialoja.

Kilpailukykysopimus on iso kiistanaihe. Työntekijäpuoli haluaisi lopettaa palkattomat kiky-tunnit tai saada niistä ainakin korvauksen. Työnantajapuoli tulkitsee, että kiky-tunnit on sovittu pysyviksi.

Palkankorotusvaatimusten esittämistä ja toteuttamista varjostaa heikkenevä taloustilanne. Työntekijät haluaisivat tällä kertaa vahvistaa ostovoimaansa. Hallitus ei ole ainakaan vielä luvannut erityistä vastaantuloa sovun helpottamiseksi.

Yrityksille ei ole liioin luvassa kikyn kaltaista miljardihelpotusta työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuihin, vaan mahdolliset sosiaaliturvamaksujen korotukset on määrä jakaa jatkossa puoliksi palkansaajien ja työnantajien kesken. Voidaan myös kysyä, käytettiinkö tukipotti tuottavuutta parantaviin investointeihin vai valuiko se omistajien taskuihin.

Tilanne Postissa on äitynyt niin pahaksi, että SAK:lainen Posti- ja logistiikka-alan unioni Pau on antanut työtaisteluvaroituksen. Kuljetusalan liitot ovat jo ilmaisseet valmiutta tukitoimiin.

Pau vastustaa työnantajaliitto Paltan pyrkimyksiä siirtää osa henkilöstöstä halvemman työehtosopimuksen piirin. Toimialan vaikeuksista huolimatta olisi kohtuutonta, että koko Suomi pysähtyisi Postin kiistan takia ja jopa kahdeksi viikoksi.

Vaikea tilanne on myös STTK:laisen Pron ja Teknologiateollisuuden välillä. Niillä on iso näkemysero työaikaan ja korvauksiin liittyvistä kysymyksistä.

Kevään työehtosopimuskierroksen lopputulos riippuu joka tapauksessa siitä, mitä vientialat lähiviikkoina sopivat.

Hoito- ja hoiva-alan liitot ovat esittäneet kovia vaatimuksia palkkatasa-arvon puolesta. Hoitajat vaativat sote-alan palkkojen nostamista 1,8 prosenttiyksikköä vientialojen palkkoja enemmän joka vuosi kymmenen vuoden ajan. Se maksaisi 100–150 miljoonaa euroa vuodessa, ja pakettiin onkin vaadittu valtiota apuun.

Hoitoalan tilanne on monitahoinen. Hallitus ajaa sitovaa hoitajamitoitusta ympärivuorokautiseen hoivaan, mutta monissa kunnissa, kuntayhtymissä ja sairaanhoitopiireissä käydään sote-henkilökuntaa koskevia yt-neuvotteluja.

Tilanne työmarkkinoilla on herkässä tilanteessa, ja vaarana on lakkosyksy ja sen päälle vielä lakkokevät. Neuvotteluissa tarvitaan pöydän molemmin puolin nyt malttia, jotta varovaista talouskasvua ei tyrehdytettäisi heti alkuunsa.