Suomi on jahkaillut tuulivoiman kanssa pitkään, mutta nyt on tultu pisteeseen, jossa sen merkitystä ei enää voida vähätellä.
Tätä mieltä on Suomen tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Erkki Haapanen. Hänen mukaansa sähkön kallistuminen, sitä vauhdittava teollisuuden päästörajojen tiukentuminen ja tuulivoimaa suosiva kansainvälinen kehitys yhdessä luovat painetta ratkaisujen tekemiseen.
Pohjolan voiman tytäryhtiö PVO-Innopower rakentaa parasta aikaa Kemin Ajokseen tuulivoimapuistoa, joka lisää kapasiteettia kolmasosalla nykyisestä. Saksalainen tuulivoimayhtiö WPD taas suunnittelee kahta satojen megawattien tuulivoimapuistoa Suomen merialueille.
Suomen tuulivoimakapasiteetti on Euroopan mittakaavassa tällä hetkellä kuitenkin olematon: kun pienikokoisen Tanskan kapasiteetti oli viime vuoden lopussa yli 3 000 megawattia, Suomessa se oli 86 megawattia.
Hyödyntäjiä löytyy
WPD:n kaavailemat tuulivoimahankkeet ovat Suomen mittakaavassa jättimäisiä, mutta maailmalla vain hieman keskinkertaista suurempia, Haapanen huomauttaa. Ne ovat hänen mielestään merkki siitä, että maailmalla paine tuulivoiman kehittämistä kohtaan kasvaa.
Haapasen mukaan on nähtävissä, että jos Suomi jatkaa tuulivoimaan suhtautumisessa tähänastisella linjallaan, ennen pitkää alueelle tulee ulkomaisia toimijoita, jotka osaavat hyödyntää tuulienergian.
"Sitten energia myydään muualle ja suomalaiset jäävät ihmettelemään, miten tässä näin kävi. Olen povannut jo pitkän aikaa, että kun Suomessa viimein ruvetaan rakentamaan tuulivoimaa, rakentajat eivät ole suomalaisia."
PVO-Innopowerin toimitusjohtaja Lauri Luopajärvi sanoo syyksi tuulivoiman rakentamisen vähäisyyteen sen, että tuulisähkö ei ole ollut Suomessa kilpailukykyistä.
Parin kolmen viime vuoden aikana tilanne on Luopajärven mukaan kuitenkin oleellisesti parantunut, ja syynä ovat juuri ilmastonmuutoskeskustelun ja päästökaupan kautta tulevat paineet sähkön hinnan nousulle sekä tuulivoimateknologian kehittyminen.
"Näkemykseni on, että tuulivoimaa tullaan Suomeen rakentamaan lisää edellyttäen, että tukirahoitus saadaan järkevälle ja riittävälle pohjalle."
Tuulivoimahankkeiden saama tukimuoto on kauppa- ja teollisuusministeriön myöntämä investointituki, joka on maksimissaan 40 prosenttia kustannuksista. Luopajärvi sanoo, että käytännössä tuulivoimahankkeisiin myönnetty tuki on pyörinyt 30 prosentin tietämissä.
Tuen ehtoja on kuitenkin kiristetty niin, että sitä myönnetään enää vain uutta teknologiaa sisältäviin hankkeisiin. Luopajärven mukaan niiden määrittely on vaikeaa, ja tukiasia on huomattavasti hankaloitunut.
Perämeri kiinnostaa
Energiapolitiikkakin on Luopajärven mielestä Suomessa hyvin poukkoilevaa. Joitakin vuosia sitten vallitsi hänen mukaansa tilanne, jossa poliitikot puhuivat tuulivoimasta paljon, mutta investointeja ei tehty. Tänä päivänä tuulivoimasta ei juuri puhuta, mutta menossa on isoja hankkeita.
"Oikeat toimijat ovat nähneet, että tuulivoimalle on kysyntää, mutta tarvittaisiin linjauksia siitä, mihin energiamuotoihin valtiovalta haluaa panostaa. Jos halutaan uusiutuvia energiamuotoja, se pitäisi myös selkokielellä sanoa ja varata siihen varoja."
Pohjanlahden rannikko ja merialueet Torniosta Ahvenanmaalle ovat tuulivoiman kannalta parasta aluetta. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa on varattu useita alueita tuulivoimarakentamiselle, ja PVO-Innopower on niistä kiinnostunut monien joukossa.
"Aika monta hanketta siellä on tällä hetkellä sulattelussa", Luopajärvi toteaa. "Lähtökohta meillä on, että kustannusten pitää pysyä kohtuullisina ja tuuliolosuhteiden on oltava riittävän hyvät."
Luopajärven mukaan tulevaisuudessa on pyrittävä rakentamaan tuulipuistoja, joissa päästään vähintään kymmenien megawattien tehoon. Yksittäisten myllyjen pystyttämisestä ei siis jatkossa enää ole kysymys.