Koulutus: Par­tu­ri-kam­paa­moil­la on pula pä­te­vis­tä työn­te­ki­jöis­tä

Panimot: Kemiin pe­rus­te­taan panimo, jonka tarina on kuin elo­ku­vis­ta

Mainos: Kalevan syys­lo­ma­tar­jous 5 viikkoa diginä ja pai­net­tu­na! Tilaa tästä.

Pai­na­jai­nen pään sisällä

Mikä neuvoksi, kun suunpielet ovat mutrussa, tolppa ei nouse ja vastustaja saa kerta toisensa jälkeen ilmaisia vapaataipaleita väärien syöttöjen johdosta? Kysymys on akuutti, mutta vastaukset kortilla.

Lautaskammo on lukkarin painajainen.
Lautaskammo on lukkarin painajainen.
Kuva: Eija Sarastamo

Pesäpallo

Mikä neuvoksi, kun suunpielet ovat mutrussa, tolppa ei nouse ja vastustaja saa kerta toisensa jälkeen ilmaisia vapaataipaleita väärien syöttöjen johdosta?

Kysymys on akuutti, mutta vastaukset kortilla.

Pesäpallolukkarien painajainen -- lautaskammo -- on ilmiö, joka pompahtaa pintaan aina tasaisin väliajoin. Kohina alkaa välittömästi, kun huippulukkarin peli ei kulje eivätkä syötöt napsu lautaseen.

Muilla pelipaikoilla saa tumpeloida enemmän, ilman puheita suorituskammosta.

"Jos jokeri lyö huonosti, niin semmoinen kuitataan vain huonolla kaudella. Jos lukkarilla syöttö ei kulje, niin sitten puhutaan lautaskammosta, vaikka samalla ei edes kerrota mitä lautaskammo tarkoittaa. Ehkä lautaskammon rinnalle voisi jo kehitellä muitakin termejä", Pattijoen lukkari Topi Kosonen tuhahtaa.

"En ole koskaan kuullut, että joku olisi lautaskammo-termin onnistunut avaamaan. Ehkä sillä on jotain tekemistä henkisen puolen ja pelon kanssa lukkarilla siitä, ettei syöttö pysy lautasella", jatkaa Kosonen, jonka peli on yskähdellyt pahasti viimeisen kuukauden ajan.

Käsi ei tottele aivojen käskyä

Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Hannu Litmanen ei osaa suoralta kädeltä antaa kattavaa vastausta, mistä lautaskammosta on loppujen lopuksi kyse. Oma painava näkemyksensä hänellä asiaan kuitenkin on.

"Kyse on ylirasitustilasta -- luultavasti hermostollisesta väsymyksestä. Käsi ei yksinkertaisesti tottele aivojen antamaa käskyä. Se on huomattavasti vaikeampi määritellä, millä tasolla ongelma hermostossa on."

Entisenä huipputason pesäpalloilijana Litmanen on pannut merkille, että lautaskammo on -- ja on aina ollut -- supersarjatasolla yleinen ongelma.

"Tapauksia ei esiinny ihan joka vuosi, pikemmin ehkä kerran kolmessa vuodessa. Ongelma on, ettei kukaan ole keksinyt lautaskammoon minkäänlaista patenttilääkettä. En osaa sanoa, onko sellaista olemassakaan", Litmanen sanoo.

Lautaskammoa potevalle lukkarille yleisimmät ohjeet noudattavat tuttua kaavaa: toistoja toistojen perään lautasen äärellä tai vaihtoehtoisesti perinteinen suomalainen tilanteen nollaus alkoholin avulla.

Litmanen ei tällaisille neuvoille lämpene.

"Jos tilanne ei laukea nopeasti, minun neuvoni on pitää taukoa. Toistot tuskin tuovat apua hermolihaksen toimintahäiriöön."

"Suomalainen perskänni ei ole myöskään ratkaisu tähän ongelmaan, vaikka onhan se totta, että alkoholi tietyssä määrin nautittuna rentouttaa mielen", Litmanen päättää.

Epävarmuus jää kytemään

Lautaskammo syntyy yleensä liiallisen paineen seurauksena.

Lukkari rupeaa liikaa ajattelemaan sitä, että mitä jos sitä syöttääkin väärän ja peli ratkeaakin siihen. Asiat tapahtuvat ja etenevät huomaamatta pään sisällä. Näin kävi muun muassa legendaariselle Kari Kalliolle, joka joutui vetäytymään lopullisesti pois lautasen äärestä kesken kiivaan pudotuspelisarjan Kaisaniemen Tiikerit--Hyvinkään Tahko kesällä 1997.

Toisenlaisiakin esimerkkejä lautaskammoon sairastumisesta on olemassa.

Kokenut Markus Meriläinen ajautui kammon tukeviin kouriin sääntöuudistusten myötä 2000-luvun alussa.

"Kaudelle 1998 tuli sääntö, jonka mukaan syöttökäden ja räpyläkäden oli irrottava toisistaan vähintään 15 senttiä. Se aiheutti minulle suuria ongelmia ja johti lopulta todelliseen lautaskammoon", nykyisin Hyvinkään Tahkon myynti- ja markkinointiasioiden parissa työskentelevä Meriläinen taustoittaa.

Hänen kokemuksensa mukaan lautaskammosta on vaikeaa -- ellei jopa mahdotonta -- parantua täysin.

"Kyllä silloin yritettiin kaikkea mielikuvaharjoittelusta lähtien. Välillä saattoi mennä pitkäänkin hyvin, mutta aina se epävarmuus kyti jollakin tasolla mielessä. Näin jälkikäteen on helppo sanoa, että yritin liiankin kauan rimpuilla tautia vastaan."

"Lautaskammo on kurja ja ahdistava tilanne, eikä sitä toivoisi kenellekään. Pahaa on tehnyt tänä kesänä seurata sivusta Topin (Kosonen) kamppailua kammoa vastaan", Meriläinen nielaisee.