Koronasuositukset: Etä­työ­suo­si­tus palaa Ouluun, mas­ki­suo­si­tus koskee myös kouluja

Opiskelijat: Yli­opis­ton ja am­mat­ti­kor­kea­kou­lun opis­ke­li­jat juh­li­vat yhdessä syys­kuus­sa Kuu­si­saa­res­sa

Kolumni

Paik­ka­riip­pu­mat­to­man työn va­kiin­nut­ta­mi­sek­si tar­vi­taan nyt joh­ta­juut­ta – etä­työs­tä voi tulla uusi nor­maa­li

Jo ennen koronakriisiä oli nähtävissä, että paikkariippumatonta työtä pidetään mahdollisuutena.

Tytti Määttä on Kuhmon kunnanjohtaja.
Tytti Määttä on Kuhmon kunnanjohtaja.

Jo ennen koronakriisiä oli nähtävissä, että paikkariippumatonta työtä pidetään mahdollisuutena. Valtionvarainministeriö tilasi alueellistamisen uudistamisen valmistelun tueksi analyysin konsulttitoimisto MDI:ltä. Analyysissa tuotettiin arvio maakunnittain. Paikkariippumattomuus ja monipaikkaisuus vaikuttaisivat analyysin mukaan oletettavasti negatiivisesti lähinnä Uuteenmaahan.

Itse uskon, että Uudellamaallakin vaikutukset maakunnan sisällä voivat olla toisia alueita hyödyttäviä.

Analyysin mukaan suurimmat hyötyvät alueet olisivat Kanta- ja Päijät-Häme sekä kohtuullisessa määrin Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa sekä laajaa korkeakoulutustoimintaa tarjoavat maakunnat. Vähäisin hyöty syntyisi Kainuulle ja Keski-Pohjanmaalle. Maakuntien sisällä paikkariippumattomuus voisi hyödyntää keskuskaupunkien ulkopuolisia alueita.

Analyysissa arvioidaan, että kokonaisuudessaan monipaikkaisuuden ja paikkariippumattomuuden vaikutukset esimerkiksi aluetalouteen ja -kehitykseen jäävät suhteellisen vähäisiksi maakuntatasolla. Tietyissä tapauksissa ja paikallisesti vaikutuksia voisi olla. Lisäksi nähdään, että monipaikkaisuus ja paikkariippumattomuus olettavasti kasvattaisivat valtion houkuttelevuutta työnantajana.

Elinkeinoministerin tilamaa selvitystä tehdessäni sidosryhmien edustajat toivat vahvasti esille keskusteluissa ja kuulemisessa näkökulmaa positiivisen kierteen potentiaalista, joka paikkariippumattomalla työllä syntyisi. Lisäksi korostettiin, että varsinkin pienemmille paikkakunnille jo vähäinen määrä kriittistä osaamista ja uusien ihmisten näkemyksiä voi olla merkittävä.

Koronakriisi on osoittanut, että etätyönpotentiaali on ehken suurempi, mitä olemme osanneet arvioida.

Niin etätyön laajentamisella kuin paikkariippumattomalla työllä on nähtävissä monia myönteisiä vaikutuksia. Ne mahdollistavat työskentelyn vapaa-ajanasunnolta käsin, ja näin ne lisäävät vapaa-ajanasunnon sijaintipaikkakunnalla vietettyä aikaa. Myös mahdollisuuksia yhdistää lomamatka ja paikkariippumaton työ pitemmäksi viipymäksi matkailualueilla lisääntyvät.

Ne myös mahdollistavat erityisesti nyt pendelöiville mahdollisuuden vähentää pendelöintiä ja liikkumisesta aiheutuvia päästöjä sekä lisätä asuinpaikkakunnalla vietettyä vapaa-aikaa sekä näin helpottavat esimerkiksi työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista.

Paluumuutto syntymäpaikkakunnalle voi lisääntyä etätyön ansiosta. Voidaan myös työskennellä sillä paikkakunnalla, jossa omat iäkkäät vanhemmat tai lapsenlapset asuvat ja näin yhdistää työelämä ja oma henkilö-kohtainen panos läheisten hoivaamiseen ja hyvinvointiin.

Etätyö antaa mahdollisuuden muuttaa puolison työn perässä paikkakunnalle, jossa ei muutoin olisi oman alan töitä. Se voi näin varmistaa kriittisen osaamisen sille toimialalle, mille puoliso työllistyy.

Kunnille ja kaupungeille paikkariippumaton työ antaa paremmat mahdollisuudet kilpailla asumisen laadulla ja hyvillä yhteiskäyttötyötiloilla. Ne kannustavat kuntia ja valtiota luomaan yhteisiä yhteiskäyttötyötiloja myös seutukaupunkeihin ja maaseutumaisiin kuntiin.

Lisäksi etätyö vähentää poismuuttoa niiltä korkeakoulupaikkakunnilta, joilla ei ole tähän mennessä ollut mahdollisuutta tarjota alan töitä.

Paikkariippumattoman työn ja etätyön joustavampaan käyttöön liittyy tietysti aina myös riskejä. Näitä ovat erityisesti työntekijän eristäytymisen tunteen lisääntyminen ja työyhteisön mahdollinen puuttuminen. Riskeihin voidaan varautua hyvällä suunnittelulla ja poistaa niitä hyvällä johtamisella, yhteisillä työtiloilla ja hyvillä sähköisillä työalustoilla.

Myös henkilöstöltä vaaditaan oman työn johtamisen taitoja, ja henkilöstölle tarvitaan tukea tämän osaamisen karttumiseen. Yhteisissä ja moniorganisaatioisissa työyhteisöissä on huomioitava työilmapiiri ja työsuojelu. Mallit siihen, miten esimerkiksi häirintään puututaan, on oltava.

Vaikka valtion henkilöstöpoliittisissa periaatteissa on jo joustoja, niin siitä huolimatta on monia ratkaisemattomia asioita, jotka hidastavat paikkariippumattoman työn ja joustavamman etätyön käytön lisääntymistä. Näitä ovat muun muassa tiukka tulkinta etätyöpäivän pituudesta sekä matkoihin ja työvälineisiin liittyvät korvauskysymykset.

Koronakriisin jälkeen on äärimmäisen tärkeää, että Suomen hallitus näyttää johtajuutta ja kannustaa työmarkkinaosapuolia kartoittamaan ja poistamaan paikkariippumattoman ja monipaikkaisen työn esteitä.

Samoin on pikaisesti käynnistettävä paikkariippumaton rekrytointi valtion virkoihin ja mahdollistettava nykyiselle henkilökunnalle joustavampi mahdollisuus etätyöhön.

Tytti Määttä on Kuhmon kaupunginjohtaja.