Kolari
Jaana Hartikainen ja Tuula Seppänen ovat niitä matkailualan työntekijöitä, joita sekä yrittäjät että keskusten paikkakunnatkin havittelevat. Molemmat asuvat Kolarissa ja tienaavat leipäänsä Ylläksen matkailukeskuksen alueella. Lähtökohtana on, että työ ja koti löytyvät tunturista, vaikka lisätienestejä pitäisikin välillä hakea muualta.
Iisalmesta Turun kautta yhdeksän vuotta sitten Kolariin kotiutunut Jaana Hartikainen teki vuosia talvisesongit töitä Kolarissa ja kesät Naantalissa. Sitten onni potkaisi ja ympärivuotinen työpaikka avautui maaliskuussa avatusta Hotelli Ylläs Saagasta.
Kuhmosta kotoisin olevalle Tuula Seppäselle sesonkireissaaminen on vielä arkipäivää. Nyt ovat menossa luppokuukaudet ja joulukuussa avautunee taas pesti Hotelli Ylläsrinteen vastaanotosta. Viime kesä tehtiin töitä Kalajoella ja sitä edellinen Irlannissa.
"Olisihan se hienoa, jos täältä löytyisi kesälläkin töitä. Uskon, että Kalajoella on työpaikka myös ensi kesäksi", kuutisen vuotta Kolarissa asunut Seppänen sanoo.
Lapin matkailukeskusten kuumin vauhti on kevättalvella. Työ on sesonkiluonteista, määräaikaiset pestit kestävät keskimäärin neljä kuukautta. Työ kuljettaa tekijöitään pohjoisesta etelään ja päinvastoin. Lapissa toivotaan, että liikkujat pystyttäisivät kotinsa tunturin kupeeseen, sillä se tietää kunnille veroeuroja ja yrityksille vakaampaa työvoimaa.
"Meillä reilut 90 prosenttia työvoimasta on paikallista väkeä", Hiihtokeskus Iso-Ylläksen toimitusjohtaja Osmo Virranniemi sanoo tyytyväisenä.
Lisävauhtia saatava
sisäiseen muuttoon
Vielä parikymmentä vuotta sitten Lapissa monet paikalliset karsastivat matkailualan töitä, mutta asenteet ovat Lapin TE-keskuksen kehittämispäällikön Tuija Johanssonin mukaan muuttuneet. Vieläkin on petrattavaa Lapin sisäisen liikenteen tehostamisessa.
Lapin tunturikeskuksissa viime keväänä tehdyn kyselyn perusteella 70 prosenttia työntekijöistä oli paikkakuntalaisia.
"Paikkakuntalaisten osuus on kasvanut koko ajan. Tosin vain 10 prosenttia keskusten työvoimasta tuli muualta Lapista, kun 17 prosenttia tuli läänin ulkopuolelta, lähinnä etelästä. Lapissa on potentiaalista työvoimaa", Johansson sanoo. Hänen mukaansa väen rekrytoiminen muualta maakunnasta ei ole kiinni koulutuksesta, sillä koulutusmahdollisuuksia on tarjolla runsaasti.
Kittilän ja Kolarin työvoimatoimistojen alueella on muutaman vuoden vedetty Tunturin työntekijät -hanketta. Kolarin toimistonjohtaja Heino Vasara kertoo, että kuntien alueet on perattu jo aika tarkkaan, ja nyt työvoimaa haarukoidaan laajemmalta alueelta. Viime vuosina työpaikkojen määrä Ylläs/Levillä on kasvanut vuosittain yli sadalla.
Työvoimatoimistojen historiassa on aloitettu myös ainutlaatuinen pitkän matkan yhteistyö, kun Länsi-Lappi rakentaa työn siltaa yhdessä Varsinais-Suomen kanssa. Turun työvoimatoimiston johtaja Veli-Matti Vesterinen arvioi tällaiselle palvelulle olevan tilausta.
"Liikkuvuutta on ollut aina, mutta nyt sille rakennetaan siltaa", Vasara tähdentää.
Työvoiman sujuva liikkuvuus ehkäisee pullonkauloja matkailubisneksen kasvussa. Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki muistuttaa, että asuntotilanne on myös matkailupaikkakuntien ongelma.
"Kolarin tunturialueella on huutava pula asunnoista, mutta kuntakeskustassa löytyy tyhjiä asuntoja", Vasara sanoo. Keikkatyöläiset eivät kuitenkaan halua asumaan kymmenien kilometrien päähän keskustaan tunturissa sijaitsevasta työpaikastaan.
Matkailualan työvoimatarpeita pohdittiin keskiviikkona Ylläksellä palvelualan rekrymessuilla.