"Paik­ka!" käskee Rouva van­ho­jen tanssi

Pojatkin tanssivat hyvin. Liikunnanopettaja Aino Teerikangas pitää havaintoaan tärkeänä, sillä vanhojen tanssit ovat hyväksi oppilaille itselleen. Niin hän väittää

Kokemusta. Aino Teerikangas ohjasi vanhojen päivän tanssiaisten kenraaliharjoituksia Oulu-hallissa.
Kokemusta. Aino Teerikangas ohjasi vanhojen päivän tanssiaisten kenraaliharjoituksia Oulu-hallissa.
Kuva: Tapio Maikkola

Perjantaina Oulu-hallin lattialla tanssit alkavat kello 15.

Pojatkin tanssivat hyvin. Liikunnanopettaja Aino Teerikangas pitää havaintoaan tärkeänä, sillä vanhojen tanssit ovat hyväksi oppilaille itselleen. Niin hän väittää.

"Kummasti pojat ovat oppineet", Teerikangas myhäilee.

Hän on laittanut tanssiohjelmaan foxin, jota uskoo nuorten tarvitsevan elämässään. Toinen hyötytanssi on hidas valssi. "Sitä he voivat käyttää ainakin omissa häissään."

Oulu-hallissa on menossa vanhojen tanssin kenraaliharjoitus, jotta kaikki 833 tanssijaa pysyisivät askelissaan perjantaina. Aino Teerikangas seuraa harjoitusta katsomosta leveä hymy kasvoillaan. Hän ei nosta katsettaan tanssijoista edes puhuessaan vierustoverille.

"Paikat", hän kivahtaa yhtäkkiä. Tytöt suoristavat rivinsä nopeasti.

Teerikangasta voi kutsua itse rouva Vanhojen Tanssiksi. Hän on ollut järjestämässä Oulun lukiolaisten juhlallista rituaalia jo 23 vuotta, ja hänen aloitteestaan lukiot alkoivat järjestää yhteiset tanssit 15 vuotta sitten.



Mummoja ja vaareja


Myös vuonna 1969 juhlittiin vanhojen päivää Isonkyrön yhteiskoulussa. Aino Teerikangas oli yksi oppilaista, joista tuli koulun vanhimpia. Silloin päivä oli kuitenkin kokonaan toisenlainen.

"Puettiin vaan kaikkia vanhoja vaatteita, mummon komeroja kaivettiin, nutturaa pantiin päähän ja vanhat silmälasi", Teerikangas muistelee. Päivän mittaan sen ajan vanhat tekivät korkeintaan jonkun helpon tanhun. Tansseista ei ollut tietoakaan. "Leikittiin vaan mummuja ja vaareja."

Aino Teerikankaalle tanssi ei silti ollut vierasta. Äiti ja isä olivat kyllä tanhuja ja vanhoja tansseja opettaneet, mutta tanssi kuului silloin nuorisoseuratoimintaan eikä kouluun. Teerikankaan varsinainen laji oli voimistelu. Nyt se on tanssi, hän käy tanssitunneillakin.

Lukiolaiset tanssivat Kivalterin katrillia Oulu-hallin lattialla. Teeriniemen mielestä tanssi näyttää nyt erinomaiselta. Tanssi on juuri löydetty Pohjois-Pohjanmaan museosta, ja se on ohjelmassa Oulun 400-vuotisjuhlien takia.

Juhlien takia tanssiaisissa on yllätys, siinä lattialle muodostuu numeroita. Opettajat ovat tapansa mukaan halunneet tehdä vanhojen tansseista ajankohtaiset.

Puhe kääntyy taas poikiin, sillä tänä vuonna he ovat taas yllättäneet Aino Teerikankaan. "Jopa pojat laulavat mukana", hän ihastelee. Syynä on Saturday Night Fever -kappale, jota jurrikatkaan eivät malta vastustaa.



Tanssijoita 14 lukiosta


Heti ensimmäisissä vanhojen tansseissa Oulussa 23 vuotta sitten, Teerikangas sai jännittää, miten pojat tanssivat. Silloin lukiot juhlistivat vanhojen päivää erikseen; lyseolaiset tanssivat Ynnin palloiluhallilla.

Pian eläkkeelle jäävä opettaja epäili Teerikankaan innostusta.

"Hän kysyi, aiotko saada nuo kaikki pojanjurrikat tanssimaan. Minä sanoin, että aion."

Jurrikat tanssivat silloinkin, eivät ehkä sentään laulaneet vielä. "Kyllähän ne oppii jos niille antaa mahdollisuuden."

Samalla tavoin opettajat epäilivät Teerinkankaan innostusta 15 vuotta sitten, kun hän ehdotti lukioiden vanhojen tanssien yhdistämistä. Sama tuska oli joka talvi jokaisen Oulun lukion edessä, joten miksi voimia ei voisi yhdistää.

"Ja kerrasta perinnettä", Teerikankaalle sanottiin heti ensimmäisten tanssiaisten jälkeen.

Niin tapahtui.

KATSO VIEDO TANSSIHAJOITTELUSTA!

Ilmoita asiavirheestä