Vanhojen puutalojen keskeltä löytyy kunnostettu uittoveneiden varasto. Entisen varaston, nykyisen ateljeen reunalla ikkunanpokia vasarallaan naputtelee lasitaiteilija Heikki Ulvi.
Kalajokinen taiteilija sanoo asettuneensa 1990-luvun lopussa remontoimaansa ateljeeseen puoliväkisin.
"Umpihulluna monet pitivät, kun tänne niin hirveästi halusin", hän puuskahtaa.
Plassista, Kalajoen vanhasta keskustasta ja markkinapaikasta haaveillaan nyt vetävää kulttuurimatkailukohdetta. "Kyllä tänne sopisi enemmänkin käsityöläisiä ja taiteilijoita", Ulvi kannustaa.
Taiteilijan toiveista voi tulla totta. Kalajoen sivistyspalveluiden hallinnoimassa hankkeessa Plassi yritetään ehostaa uuteen uskoon.
Rempallaan olevat paikat aiotaan panna remonttiin ja luoda toimintaedellytyksiä paitsi turismille myös käsityöläisille. Kun paikat ovat kunnossa, aluetta aiotaan markkinoida kunnolla.
"Pyrimme löytämään historiasta asioita, joilla Plassin matkailullista kiinnostavuutta voidaan lisätä", projektikoordinaattori Sari Alajoki hahmottelee.
1500-luvulla kauppapaikaksi syntyneen alueen elvytyshankkeesta voi esittää epäilyjä. Monenlaista on yritetty aiemminkin.
"Toivotaan, että homma lähtee kunnolla käyntiin, kun asioista on puhuttu kauan", Ulvi tuumaa.
Hiekkasärkille kaveri
Kalajoella on jo entuudestaan vahva matkailuvaltti: Hiekkasärkät.
Aurinkorannat huvittelumahdollisuuksineen eivät kaikille nykyturisteille riitä, vaan matkailukaupunki kaipaisi kulttuurikohdetta. Vuoden 2010 loppuun kestävällä hankkeella on tarkoitus luoda yhteisvoimin uusvanha vetonaula.
Mukana 330 000 euron hankkeessa ovat esimerkiksi matkailuyritykset ja -yhdistykset, kulttuuriorganisaatiot, oppilaitokset, ympäristökeskus, museovirasto sekä paikalliset asukkaat.
"Tämä tarjoaa hyvän lisän olemassa olevalle matkailuympäristölle. Tarvitsemme lisää käyntikohteita", toiminnanjohtaja Mia Lahtinen Kalajoen Matkailuyhdistyksestä toteaa.
Plassilta voi tulevaisuudessa löytyä viehättävän puukaupunginosan lisäksi kesäkahvila, parannetut museot, käsityö- ja taidepajoja, kenties konsertteja tai keskiaikaiset markkinat.
Ihme on, jos kalajokiset eivät saa hyödynnettyä alueen tervaista historiaa: Plassin markkinoiden päämyyntiartikkeli oli 1600-luvulta 1800-luvun puoliväliin saakka terva. Eikä kyse ollut mistään pikku markkinoista, vaan välillä maakunnan suurimmista.
"Kalastusmatkailua kannattaisi myös kehittää. Kaloja ja vesiä kyllä olisi", Ulvi huomauttaa.
Historia vahvuutena
Plassin raitin varrella on monta mielenkiintoista ja historiaa henkivää rakennusta, vanhimmat 1700-luvun lopulta. Osa rakennuksista on asuinkäytössä, osa rempallaan, osa museoina.
Yksi mielenkiintoinen käyntikohde on jo nyt Havula, vuonna 1912 sahanjohtaja Oskari Santaholman ja hänen Siiri-vaimonsa kodiksi rakennettu talo.
Kalajoen kaupunki osti ja kunnosti viime vuosikymmenellä rakennuksen kulttuurista kertovaksi kohteeksi. "Havulan kunnostus on Kalajoen kaupungin hienoin kulttuuriteko", Heikki Ulvi hehkuttaa.
Nyt myös Havulan pihapiirin rakennukset olisi tarkoitus ehostaa.