Alkuvuonna maakunnallisten puhelinyhtiöiden Finnet-ryhmän valtakunnalliset toiminnot koottiin Finnet Oy:ksi ja torstain Kauppalehdessä vasta perustettua yhtiötä ollaan viemässä jo pörssiin.
Pohjanmaan PPO:n toimitusjohtajan Pauli Korpi-Tassin mukaan Finnetin hallituksessa pörssiasiaa ei ole pyöritelty eikä listautumisasialla ole muutenkaan kiirettä.
"Tietyllä aikajanallahan se on mahdollista. Mutta se ei ole lähivuosien asia eikä meidän tapauksessa edes meidän ajattelema suunta", Korpi-Tassi korostaa.
"Konsernin parin lähivuoden tavoitteena on vakiinnuttaa toiminta sellaiseksi, että toiminta on taloudellisesti lujalla pohjalla", siirtää Finnet Oy:n toimitusjohtaja Matti Makkonenkin pörssiajatukset vuosien päähän.
Kauppalehdessä Finnetiin kuuluvan Lännen Puhelimen toimitusjohtaja Tapani Mikola puolustaa pörssitietä sillä, että puhelinyhtiöiden osakkeiden vaihdolla Finnetin osakkeisiin paikallisyhtiöiden puoli miljoonaa omistajaa saisi aidon myyntireitin omistuksilleen.
"Minkä takia meidän pitäisi aina se omistus keskittää, koska sen jälkeen se kateketjukin keskittyy yksinomaan yhteen paikkaan. Alueellinen yhtiö omaa aivan varmasti korkeimman mahdollisen intressin siihen, että sillä toiminta-alueella on yleisesti elämisen ja toiminnan edellytykset turvaava tietoyhteiskuntapalvelutarjonta", puolustaa Korpi-Tassi paikallisuutta.
"Tätä nykyistä rakennetta, jossa on paikallisia tehokkaita toimijoita, voidaan jatkaa niin kauan kuin paikalliset toimijat haluavat. Ei ole mitään syytä kiirehtiä sellaisen rakenteen edistämistä, jossa nämä toimijat olisivat yhdistymässä johonkin sellaiseen liittymään, joka menisi pörssiin", Makkonen tukee Finnetin omistajayhtiöiden päätäntävaltaa.
Pörssiyhtiö voisi
toimia rinnalla
Korpi-Tassi ei tyrmää täysin pörssiajatusta, jos ratkaisu tehdään niin, että paikallisten yhtiöiden toimintakyky on turvattu.
"Parilla meidän lähitoimialalla tämä ratkaisu on onnistuttu tekemään aika hyvin. Esimerkiksi pankkipuolella maasta löytyy vahvat alueelliset osuuspankit ja OKO Oyj on pörssissä siellä, missä osuuskuntamuotoista aluepankkia ei ole eli pääkaupunkiseudulla. Vastaavasti kaupan puolella S-ryhmässä on 20 alueellista alueosuuskauppaa, jotka pärjäävät oikein hyvin ja kanavoivat talousalueelle arvoketjun tuottoa ja sitten keskusjärjestelmä toimii tehokkaasti hankinnoissa ja muissa toiminnoissa", Korpi-Tassi sanoo.
"Finnet-rakenne mahdollistaa tällaisenkin polun eli meillä on yhteisö, jossa on osia laajemmalla omistuksella ja osia perinteisellä omistuksella", Makkonen tukee Korpi-Tassin näkemystä.
Korpi-Tassin mukaan alueellisten puhelinyhtiöiden omistajat osaavat muilta toimialueilta saatujen kokemusten valossa välttää niitä virheitä, joilla omistus on karannut maakunnan käsistä.
"Tämä on tapahtunut osin pankkipuolella, osin perinteisen maatalouden ja teollisuuden toiminnoissa. Myös sähköyhtiömaailmassa tämä on huomattu paikoin aika karvaanakin asiana", Korpi-Tassi huomauttaa.
Omistajat hyötyvät
tehokkuudesta
Korpi-Tassin mukaan Finnet on perustettu yhteisten palvelujen ja liiketoimintojen ytimeksi, jonka täytyy tuottaa tulosta ja arvonnousua. Samaa tehokkuutta ja tulosta tavoittelevaa työtä tehdään myös paikallistasolla. Tämä koituu myös paikallisyhtiöiden omistajien eduksi, vaikka puhelinyhtiön osake ei olisikaan pörssinoteerattu.
"Osuuskunnat ovat osittain kilpailulainsäädännön takia muuttaneet hinnoittelunsa niin, että hinnat ovat laadukkaat ja kilpailukykyiset. Paikalliset osuuskunnat maksavat ylijäämästä korkoa ja osakeyhtiöt osinkoa osakkeelle. Finnetin tarkoituksena on tehdä meidän valtakunnallinen toiminta niin tehokkaaksi ja palvelut niin korkeatasoiseksi, että Finnetin osingonmaksukyky omistajille paranee ja osinkoa voidaan myös kanavoida alueellisille liittymä- tai osakeomistajille", Pohjanmaan PPO:n toimitusjohtaja Pauli Korpi-Tassi painottaa.