Oulu Paikalliset tavarantoimittajat ovat harvinaisia suurissa elintarvikeliikkeissä. Paikallisuus nostaa päätänsä ja markkinoita on, mutta suuret ketjut asettavat omia rajoituksiaan tavaran hankinnan suhteen.
Oulun TE-keskuksen yritystutkijan Arja Keräsen mukaan suurten ruokakauppojen hyllyiltä löytyy melko harvoin pienten paikallisyrittäjien tuotteita. "Tavara tulee yleensä ketjujen omien tukkujen kautta. Joitakin tuotteita otetaan paikallisilta, esimerkiksi Haukiputaalta tuleva Putaan Pulla on yritys, joka markkinoi omaa tuotettaan suoraan kauppoihin."
Keräsen mukaan pullan ja leivän hankinnassa on liikkeelle usein jätetty tietty prosenttiosuus, jolloin liike voi itse päättää, mistä tuotteen hankkii. Riippuu ketjusta, millaisia sopimuksia on. Liukumavara on kuitenkin pieni.
Yleensä tietyt tuotteet tulee hankkia ketjun tukkujen kautta eli elintarvikehankinnat ovat hyvin pitkälti säännösteltyjä ja tuotevalikoimat määriteltyjä. Tällöin paikallisten tavarantoimittajien voi olla vaikea päästä liikkeen hyllyille. "Kauden vihannessatoa on usein paikallisena, esimerkiksi raparperiä, mansikkaa ja muuta sellaista. Liha ja jalosteet tulevat suurteurastamoiden kautta", Keränen sanoo.
Kyläkauppoja harvassa
Pienet liikkeet ottavat helpommin paikallisten toimittajien tuotteita, sillä niillä on enemmän aikaa hoitaa tällaisia sopimuksia ja niille riittää pienempi määrää tavaraa.
Keräsen mukaan yksityiset kyläkaupat ovat nykyisin vähissä. Lähes kaikki kaupat kuuluvat johonkin ketjuun, esimerkiksi K- tai S- ryhmittymään tai Tradekaan. "Niin sanottuja villejä kauppoja ei enää ole, vaan kaikki roikkuvat jossain ketjussa."
Vaalalainen kahvila-ravintola Ihme myy liikkeessään useamman paikallistoimittajan tuotteita. Omistaja JyrkiJuntunen sanoo näiden tuotteiden myynnin olevan merkittävä osa heidän liiketoimintaansa.
"Meillä on viljapuolelta lähes kaikkia tuotteita, mitä viljapellolta saa. Lisäksi meillä on erilaista purkkikalaa: siikaa, ahventa, lohta, muikkua ja särkeä. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä, samoin myös me. Emme aio lopettaa toimintaa", Juntunen sanoo.
Ihmeen paikallistuotteet tulevat kaikki suoraan tuottajilta ja toiminta hoidetaan keskinäisen sopimuksen mukaan.
Paikallista isoistakin
Suurten markettien hankaluutena on nopeatempoinen ja tehokas toiminta, jolloin yksittäisten viljelijöiden tulosta ei ehkä voida odottaa eikä tavara saa loppua kesken. Jos alueella on jokin erikoisuus, kauppias voi itse päättää, ottaako tuotteen myymäläänsä.
Tradekan ketjussa toimivan Euromarketin hyllyiltä pienen paikallisen toimittajan tuotosta löytyy ainoastaan mansikkaa ja jonkin verran paikallista perunaa. "Poronlihaa ja Lapin rieskaa tulee paikallisena, mutta toimittajat ovat kuitenkin suuria tavarantoimittajia. Pieniin paikallisiin meillä ei ole aikaa, kun nykyajan trendi on, että täytyy toimia nopeasti ja tehokkaasti. Sopii varmaankin paremmin pienemmille kaupoille", Oulun myyntipäällikkö Ari Pykäläinen sanoo.
Limingantullin Prisman päivittäistavarapäällikön Heikki Luhtasen mukaan SOK ei rajoita liikaa. "Alueosuuskappana teemme omiakin päätöksiä paikallisista toimittajista. Haluamme ehdottomasti tukea paikallisuutta ja paikallista elinkeinoa ja tätä kautta hyvinvointia." Prisman hyllyiltä usean erin paikallisen tuottamaa leipää, mansikkaa ja tyrnimarjatuotteita.
Citymarketilta ei saatu kommenttia tarjonnasta.
Stockmann ottaa mielellään vastaan paikallisten tavarantoimittajien tuotteita. Laatukriteerit ovat tiukat.
"Pyrimme kannustamaan paikallisuutta. Ruokakulttuuri on tärkeää, täällä Oulussa esimerkiksi rössy on sellainen, josta muualla ei juurikaan tiedetä", Oulun tiiminvetäjä Timo Pitkäranta sanoo. Hänen mukaansa asiakkaille täytyy tarjota monenlaisia vaihtoehtoja ja paikallisuus kuuluu osana näihin. "Oululaisten lisäksi myös turistit kyselevät paikallisia erikoisuuksia."
Myyntipäällikkö Jarmo Tyynelä sanoo oululaisten antaneen nopeasti palautetta perunoista. "Käytimme ensin eteläsuomalaista perunaa, mutta oululaiset halusivat tyrnäväläistä, joten vaihdoimme siihen."
Stockmannin tarvikehankinnoista vastaa Helsingissä oleva elintarvikehankinta, joka asettaa tiettyjä rajoituksia, mutta ei kuitenkaan sulje pois paikallisten tuotteiden hankintaa. "Koitamme löytää aina kultaisen keskitien", sanoo Tyynelä.