Kalajokea repinyt kiista koulujen lakkautuksesta on poikimassa uuden ryhmittymän ensi syksyn kunnallisvaaleihin. Paikkakunnalla on jo kyselty ehdokkaita Pro Kalajoki -nimeä kantavan liikkeen listoille.
Samansuuntaista pro -henkeä on viritelty muuallakin. Ylivieskassa eräs valtuutettu on nostanut esille ajatuksen pelastaa kaupungin talous tällaisen ryhmittymän voimin. Haapavedellä villit liikkeet ovat jo vakiinnuttaneet asemansa valtuustossa.
Pro Kalajoen puuhamiehiin kuuluva Plassin kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jorma Untinen on todennut julkisuudessa liikkeen perustamisen olevan vastaus liian kapealla pohjalla tapahtuvalle päätöksenteolle. Hän uskoo liikkeen nousevan valtuustoon toiseksi suurimmaksi ryhmittymäksi.
Kalajoen kaupunginhallituksen puheenjohtajan Raili Myllylän (kesk.) tietoon ei ole tullut, että liike olisi saanut houkuteltua istuvia valtuutettuja valtapuolueesta. Koulujen lakkautus ripotteli pahasti paikkakunnan suurinta ryhmää, keskustaa.
"Tällaisia liikkeitä on aina ollut siellä täällä. Ne ovat koostuneet henkilöistä, jotka ovat kokeneet enemmistön päätökset vääriksi". Myllylä kuittaa.
Kaksi puolueisiin sitoutumatonta ryhmittymää on uhmannut valtaapitäviä Haapavedellä jo pitkään. Keskustan valtuustoryhmästä erotettu ja oman vapaat vaikuttajat -ryhmän perustanut Anita Niemi rohkaisee ihmisiä perustamaan omia ryhmiään, jos elo puolueessa ahdistaa.
"Tiedän, kuinka raskasta on, jos kokee olevansa ryhmässä syrjitty. Ja on kova paikka, kun tulee erotetuksi puolueesta; kun pitää nousta kuin pohjattomasta suosta."
Niemi ajautui eri linjoille keskustan kanssa eikä noudattanut ryhmäkuria.
"Olisi pitänyt olla aina samaa mieltä. Mutta, kun asiat olivat toista, mitä puhuttiin, en voinut hyväksyä sitä."
Ensimmäisissä vaaleissa Niemi joukkoineen sai läpi kolme ja seuraavissa kaksi valtuutettua. Haapavedellä on myös toinen villi ryhmä, sillä on kolme valtuutettua.
"Valtuustossa meitä kuunnellaan jo herkällä korvalla. Vaikuttaankin kykenee, jos asioihin pääsee käsiksi valmisteluvaiheessa."
Liikkeillä paikkansa demokratiassa
"Yhden asian liikkeet keskittyvät paikallisiin kiistakysymyksiin, jotka jakavat puolueita sisäisesti. Ne ovat saattaneet saada merkittävän kannatuksen, mutta ovat usein jääneet lyhytaikaisiksi", toteaa valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Turun yliopistosta.
Ruostetsaaren mukaan yhden asiat ryhmät heijastavat paikallisen puoluejärjestelmän kykenemättömyyttä käsitellä asioita, tai esille nousee sellaisia asioita, joihin suhtautuminen ei kanavoidu perinteisten puoluerajojen mukaan.
Demokratian kannalta Ruostetsaari pitää uusia liikkeitä hyvänä. "On tärkeää, että tällaisia liikkeitä voi syntyä ja että niillä on mahdollista saada edustajiaan valtuustoon."
Vaikka yhden asian liikkeet saattavat menestyä kunnallisvaaleissa, valtiollisissa vaaleissa niillä ei ole ollut jakoa. "On poliittinen itsemurha lähteä erilleen eduskuntaryhmästä ja perustaa oma ryhmä", Ruostetsaari toteaa.