"Kuntien lähtökohta on nolla", vakuuttaa kuntia työnantajana edustava Jouni Ekuri, vaikka ei usko kuuluttamansa palkkamaltin toteutuvan yhtä tomerasti. Siksi Kunnallisen työmarkkinalaitoksen (KT) työmarkkinajohtaja panostaa rakenteelliseen uudistukseen ja paikalliseen järjestelyvaraan, jonka painoarvo ohittaisi yleiskorotuksen.
Palkitseminen pitäisi Ekurin mukaan voida tehdä mahdollisimman lähellä paikkaa, missä työ tehdään.
"Erittäin pieni yleiskorotus ja siihen verrattuna nykyistä isompi järjestelyvara. Näin käyttötavasta voitaisiin päättää paikallisesti", Ekuri ehdottaa.
"Tämän linjan soisi olevan ihan yleinen linja", hän sanoo ja muistuttaa, että tarpeet ja ongelmat vaihtelevat niin kunnissa kuin yrityksissä.
Suunnanmuutos olisi selvä, se merkitsisi sopimuskorotuksen elementtien tason kääntämistä päälaelleen nykyisestä. Esimerkiksi kuluvalle vuodelle sovittu 0,5 prosentin järjestelyvara eli liittoerä jää nyt vain vajaaseen kolmannekseen yleiskorotuksen tasosta, joka on 1,7 prosenttia.
Viisikko touhuaa taustalla
Työllisyys, palkansaajien ostovoima ja Suomen kilpailukyky, on kolminaisuus, jonka turvaamistarpeesta kaikki työmarkkinatahot ovat periaatteessa yksimielisiä. Vaikka Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) vihelsi palkkapelin poikki jo ennen alkua, ovat työmarkkinaosapuolet - niin sanottu viisikko - edelleen keskustelleet mahdollisesta neuvottelupohjasta.
Isompi järjestelyvara voisi tarjota kompromissin tuponeuvottelujen ja liittokohtaisen sopimisen välillä. "Vaikka työllä on yksi tavoite, keinoista ollaan eri mieltä", Ekuri toteaa.
Ekuri muistuttaa, että näkemykset ovat edelleen kaukana toisistaan. "Toisella on kymmenen ja toisella sata."
Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle työllisyyden parantaminen on tärkeä kysymys. Sen takia Ekuri tyrmää EK:n lailla työntekijäpuolen ajaman muutosturvan.
"Se saattaisi vähentää työttömien asiakkaiden määrää kuntien palveluluukuilla. Mutta se myös nostaisi yrityksissä kynnystä palkata lisää väkeä", hän arvioi.
Liittotaso veisi voimia
Ekuri muistuttaa liittoneuvottelujen heikkouksista. Hän epäilee, että järjestöjen johdolla tuskin saataisiin verohelpotuksia, joita valtiovarainministeriö on vilautellut tulopoliittisen palkkapaketin osana.
Liittotasolla ei Ekurin mukaan liioin yllettäisi pitkään, kolmen vuoden sopimukseen. "Lyhyt, tiuhasti uusittava liittotason sopimus söisi melkoisesti osapuolten voimia", Ekuri arvioi.
Paineet keskitettyjen neuvottelujen aloittamiseksi tulevat ulkoa. Jos palkkapöydälle mielitään mukaan verohelpotuksia, olisi ehdotusten saavuttava eduskunnan käsittelyyn kuukauden sisällä.
Puhemies Paavo Lipponen (sd.) ehti jo vetää takarajan marraskuun 26. päivän tietämille. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on lupaillut joustoa aikatauluihin.
"On tarpeellista, että palkkaratkaisu ja veroratkaisu tukevat toinen toistaan", Ekuri painottaa.
Mahdollinen verohelpotus vie kunnilta veropohjaa. Hallitus on kuitenkin luvannut ohjelmassaan korvata kunnille täysmääräisesti mahdolliset veromenetykset.
"Siihen uskomme", Ekuri vakuuttaa. Huolimatta siitä, että valtio on jo nyt kunnille velkaa 420 miljoonaa euroa.